Ilmasto- vuosikertomus 2023 TIIVISTELMÄ Ilmastovuosikertomuksen vuoden 2022 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen pikaennakkotietoihin, jotka täsmentyvät myöhemmin. Suomen päästöt vähenivät vuonna 2022 Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät päästökauppasektorilla ja taakanjakosektorilla yhteensä noin neljä prosenttia vuonna 2022. Maankäyttösektori oli pieni hiilinielu. -40 -20 0 20 40 60 80 100 Maankäyttösektorin nettonielu/-päästö 2035203020222020201520102005 Miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia Nettopäästöt (kokonaispäästöjen ja nielujen erotus) Kokonaispäästöt (taakanjako- ja päästökauppasektori, kotimaan lentoliikenne) Suomen kasvihuonepäästöjen keh s 28,5 -17,8 0 Päästökauppasektori -6 % Päästökauppasektorin päästöt vähenivät vuonna 2022 kuusi prosenttia edellisvuo- desta. Päästövähennykset vuonna 2022 joh- tuivat etenkin siitä, että maakaasun kulutus puolittui päästökauppasektorilla. Kulutus väheni, koska maakaasun hinta nousi ja tuonti Venäjältä loppui. Toisaalta kivihiiltä poltettiin enemmän. Energiatuotanto ja suuret teollisuuslaitokset sekä Euroopan sisäinen lentoliikenne. Taakanjakosektori -3 % Taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuon- na 2022 kolme prosenttia edellisvuodesta. Liikenteessä ja maataloudessa, jotka ovat taakanjakosektorin suurimmat päästöläh- teet, päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Jätteenkäsittelyn päästöt sen sijaan jatkoivat laskuaan, kuten myös kylmälaitteis- sa käytettävien F-kaasujen päästöt. Liikenne, maatalous, rakennusten erillis­ lämmitys, jätehuolto, työkoneet ja F-kaasut, pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Maankäyttösektori -1 Mt CO2-ekv. Maankäyttösektori palasi pieneksi hiilinieluk- si, kun metsiä hakattiin hieman edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2021 maankäyttösektori oli ensimmäistä kertaa päästölähde eli se tuotti enemmän päästöjä kuin sitoi. Vuoden 2022 tieto on pikaennakkoarvio ja tulevissa päästötietojen julkistuksissa tarkentuu, oliko sektori hiilinielu vai päästölähde. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous. Suomen kasvihuonepäästöjen kehitys Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla on sovittu, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielun tulee olla -17,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuonna 2030. Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla so- vittu velvoite on vähentää päästöjä 50 pro- senttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseen liittyy epävarmuuksia. Suomi on laskenut omissa suunnitelmissaan sen varaan, että voimme tarvittaessa hyödyntää maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin välistä joustoa: silloin kun maankäyttösektori on laskennallinen nettonielu, nielulla voitai- siin tietyin ehdoin kompensoida rajallinen määrä taakanjakosektorin päästöjä. Jouston hyödyntäminen näyttää hyvin epätodennä- köiseltä, koska maankäyttösektorin nielu on pienentynyt merkittävästi. Päästövähen- nystavoitteen saavuttaminen riippuu myös tulevista poliittisista päätöksistä. Maankäyttösektorilla Suomea velvoittaa LULUCF-asetus. Sen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vähentämään maankäyttö- sektorin päästöjä ja vahvistamaan nieluja. Arvioiden mukaan Suomelle on syntymässä ensimmäiseltä viisivuotiskaudelta kym- menien miljoonien tonnien vaje suhteessa velvoitteeseen. Maankäyttösektori ei saisi aiheuttaa laskennallisia päästöjä kaudella 2021–2025. Ilman merkittäviä maankäyt- tösektorin lisätoimia Suomi ei todennä- köisesti saavuta velvoitteittaan ja joutuu maksamaan vajeesta, eli ostamaan kor- vaavia nieluyksiköitä muista jäsenmaista tai kattamaan vajeen taakanjakosektorin lisätoimilla. Nieluvaje on kuitenkin niin Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia EU-lainsäädäntö ja Suomen ilmastolaki määrittävät Suomen ilmastotavoitteet Euroopan unionin velvoitteet Suomelle • vähentää taakanjakosektorin päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä * • maankäyttösektorista ei aiheudu laskennallisia päästöjä kaudella 2021– 2025 • maankäyttösektorin hiilinielu on -17,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuonna 2030. Suomen ilmastolain mukainen tavoite • vähentää päästöjä 60 % vuoteen 2030 mennessä ** • hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. *Verrattuna vuoden 2005 tasoon, **Verrattuna vuoden 1990 tasoon mittava, että saman kokoluokan lisätoi- met taakanjakosektorilla ovat käytännössä mahdottomia. Jos vaje siirtyisi taakanja- kosektorille, Suomi joutuisi ostamaan taa- kanjakosektorin päästövähennysyksiköitä. Nykyisten arvioiden perusteella Suomi voi onnistua kansalliseen ilmastolakiin ase- tetussa tavoitteessaan vähentää päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan hiilineutraalius vuonna 2035 edellyt- tää lisätoimia. Jotta tavoite saavutetaan, päästöjen tulee olla enintään yhtä suuret kuin nielut vuonna 2035. Lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun vahvistamiseksi, jotta EU-tasolla asetettu Suomen maankäyttösektorin velvoite on mahdollista saavuttaa. EU-tasolla asetetun Suomen taakanjakosektorin velvoitteen saavuttaminen on myös epävarmaa. PÄÄSTÖKAUPPASEKTORI Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön- ja lämmöntuotannossa on toteutumassa lähivuosina Päästökauppasektorin päästöt vähenevät EU:n päästökaupan hintaohjauksen ansiosta. Investoinnit vihreään siirtymään ovat kiihtymässä ja päästöjen vähennystahti voi tulevina vuosina olla myös oletettua nopeampaa. Hieman alle puolet Suomen kaikista päästöis- tä syntyy päästökauppasektorilla, pääasiassa energiatuotannossa ja suurissa teollisuuslai- toksissa. Vuonna 2022 päästökauppasektorin osuus kokonaispäästöistä oli 42 prosenttia. Vuonna 2022 päästöt vähenivät yli kuusi pro- senttia. Tämä johtui muun muassa siitä, että maakaasun kulutus puolittui maakaasun hin- nan nousun ja Venäjän tuonnin loppumisen seurauksena. Nopea irtaantuminen fossiilisista polt- toaineista sähkön ja lämmön tuotannos- sa on toteutumassa lähivuosina. Päästöt voivat vähentyä päästökauppasektorilla oletettua nopeammin. Investoinnit vihreään siirtymään ovat kiihtymässä, ja siirtymää vauhdittaa päästöoikeuden korkea hinta. Päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat jou- tuvat pääsääntöisesti maksamaan aiheut- tamistaan päästöistä, eli ostamaan pääs- töjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Hiilidioksiditonnin hinta on vaihdellut viime vuosina 70 ja 100 euron välillä. Aiemmin hinta oli noin 30 euron tasolla, mutta hinta lähti reippaaseen nousuun vuonna 2021. Päästökauppajärjestelmän lisäksi sektorin päästöjen vähentämiseen ohjaavat energia verotus, uusiutuvan energian tuet ja ener- giatehokkuutta parantavat toimet sekä laki, joka kieltää hiilen energiankäytön vuodesta 2029 alkaen. Miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia Taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin päästökeh�s 0 10 20 30 40 50 Päästökauppasektori Taakanjakosektori 20222020201520102005 Vuoden 2022 tieto on pikaennakkotieto Päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet yhteensä 43 % verrattuna vuoteen 2005. Taakanjakosektorin päästöt ovat vähentyneet yhteensä 22 % vuodesta 2005 eli selvästi hitaammin kuin päästökauppasektorin päästöt. Taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin päästökehitys Taakanjakosektorin suurimmat päästölähteet Suomessa ovat liikenne ja maatalous. Maata- louden päästöt ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2005. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet 22 prosenttia vuodesta 2005 ja tavoitteena on puolittaa ne vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2022 liikenteen päästöt pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Liikenteen päästövähennystoimista on linjattu fossiilittoman liikenteen tiekartassa ja ne ovat osa myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Yksi tärkeimmistä toimista liikenteen päästöjen vähentämiseksi on uusiutuvi- en polttoaineiden jakeluvelvoite. Jake- luvelvoite tarkoittaa, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava polttoaineen sekaan tietty osuus uusiutuvia polttoainei- ta. Muita toimia päästöjen vähentämiseksi ovat esimerkiksi polttoaineverotus sekä ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet. Tuilla Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) Ilmastosuunnitelma linjaa taakanjakosektorin toimia, joilla saavutetaan Suomelle EU-tasolla sovittu päästövähennystavoite vuodelle 2030. Tuorein ilmastosuun- nitelma on annettu eduskunnalle vuonna 2022. pyritään lisäämään etenkin sähkökäyttöis- ten autojen määrää. Maatalouden päästöjä raportoidaan taa- kanjako- ja maankäyttösektorilla, joista molemmilla päästöt ovat pysyneet lähes ennallaan vuodesta 2005. Maatalouden päästöjä pyritään vähentämään esimerkiksi kestävillä viljelykäytännöillä ja kestävällä ruoan kulutuksella. Toimia on esitetty kes- kipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmas- sa ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisessa strategiasuunnitelmassa. Loppuvuodesta 2021 hallitus asetti tavoit- teen vähentää maatalouden päästöjä 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ver- rattuna vuoden 2019 tasoon. Työkoneiden päästöt ovat pysyneet viime vuosina melko samalla tasolla, mutta pääs- töjen odotetaan jatkossa vähentyvän nou- sevan jakeluvelvoitteen ja sähköistymisen seurauksena. Rakennusten erillislämmityk- sen päästöt ovat vähentyneet viime vuosi- na, koska moni kotitalous on vaihtanut pois öljylämmityksestä ja rakennusten energia- tehokkuus on parantunut. Kotitalouksia on kannustettu energiaremontteihin erilaisilla avustuksilla. Jätteiden käsittelyn päästöt vähentyivät edelleen vuonna 2022, koska jätettä on sijoi- tettu kaatopaikoille hyvin vähän jo vuosien ajan. Toisaalta jätteenpolton päästöt ovat kasvaneet viime vuosina, kun jätteen ener- giakäyttö on lisääntynyt. Kylmäaineena käy- tettävien F-kaasujen päästöt vähentyivät vuonna 2022 aikaisempien vuosien tapaan, koska hiilidioksidia käytetään kylmäaineena useammin. TAAKANJAKOSEKTORI Liikenteen ja maatalouden päästöt pysyivät lähes ennallaan Taakanjakosektorin päästöt vähenivät kolme prosenttia vuonna 2022. Taakanjakosektorin suurimpien päästölähteiden, liikenteen ja maatalouden, päästöt pysyivät kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla. Taakanjakosektorin päästölähteet Muut päästöt 5 % F-kaasut 3 % Jätehuolto 9 % Teollisuus 5 % Rakennusten lämmitys 10 % Työkoneet 9 % Maatalous 23 % Liikenne 36 % Jakauma perustuu vuoden 2021 tietoihin. Tiettyjen sektoreiden osalta vuoden 2022 tiedot päivittyvät. MAANKÄYTTÖSEKTORI Maankäyttösektorin nielu on kaukana tavoitellusta tasosta Metsien nielu on pienentynyt trendinomaisesti usean vuoden ajan. EU- velvoitteiden ja kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttävät, että maankäyttösektorin nettonielu olisi merkittävästi suurempi. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) Ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma valmistui vuonna 2022. Se sisältää erilaisia toimia, joilla voidaan vähentää maankäyttösektorin päästöjä sekä vahvistaa hiilinieluja ja varastoja. Maankäyttösektori oli pieni nettonielu vuonna 2022, kun vuonna 2021 se oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde. Muutos johtuu pää- asiassa edellisvuotta pienemmistä hakkuista. Arvio nielun tai päästölähteen suuruudesta tarkentuu myöhemmin, kun tiedot puutuo- tevarastosta, pinta-aloista ja puustosta päivittyvät. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuo- sittain, mutta nielu on pienentynyt huo- mattavasti viime vuosina. Syynä tähän ovat lisääntyneet hakkuut ja metsien kasvun hidastuminen. Metsien hakkuutasoihin vaikuttaa metsäteollisuustuotteiden ja energiapuun kysyntä. Metsätalouden käytäntöjä ohjataan metsälailla ja met- sänhoidon suosituksilla. Metsäpolitiikkaa ohjaa pääasiassa vuonna 2022 uudistettu kansallinen metsästrategia, jonka tavoit- teena on, että aktiivinen ja monipuolistuva metsänhoito lisää metsän kasvua, metsien ilmastokestävyyttä vahvistetaan ja tuho- riskejä hallitaan. Kesästä 2022 lähtien on käynnistetty eri- laisia hankkeita, joilla maankäyttösektorin nielua pyritään vahvistamaan. Esimerkiksi syyskuussa työryhmä aloitti maankäytön- muutosmaksun valmistelun. Maksu koskisi rakentamista ja pellonraivausta, ja sillä olisi tarkoitus minimoida metsäkatoa ja ilmastopäästöjä. Maankäy�ösektorin päästökeh�s -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 2005 2010 2015 2020 2022 Nettonielu/-päästö Metsämaa Puutuotteet Viljelysmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Rakennettu alue Miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia Vuoden 2022 tieto on pikaennakkotieto Metsämaa-luokkaan kuuluvat metsät ovat säilyneet hiilinieluna, mutta nielun koko on pienentynyt viime vuosina merkittävästi. Suurin päästölähde on viljelysmaa-luokkaan kuuluvat turvepellot. Maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen kehitys Suomi pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) edistää Suomen varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja seurauksiin. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoi- tetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudu- taan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin sekä toimia, joiden avulla voidaan hyötyä il- mastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista. Kansallinen ilmastonmuutokseen so- peutumissuunnitelma (KISS2030) valmis- tui vuonna 2022. Suunnitelman tavoitteet on jaoteltu teemoihin, jotka liittyvät muun muassa kokonaisturvallisuuteen ja huolto- varmuuteen, ruoka- ja ravitsemusturvaan, infrastruktuuriin ja rakennettuun ympä- ristöön, luonnonvaroihin ja luonnon mo- nimuotoisuuteen sekä kulttuuriperintöön ja -ympäristöön. Suunnitelmaan sisältyy myös kuivuusriskien hallintaa ja helteiden terveyshaittoihin varautumista vahvistavia tavoitteita ja toimia. Esimerkkejä sopeutumisen toimista vuonna 2022 Selvitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista huoltovarmuuteen julkaistiin Suomessa ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset ovat pieniä verrattuna muu- hun maailmaan. Ruoan, veden ja elintilan puute muualla maailmassa heijastuu myös Suomeen. Valtamerten pinnan nousun vaikutuksia Suomen rannikolle arvioitiin Todennäköisen ennusteen mukaan meren- pinnan taso vuosisadan lopussa vaihtelee Perämeren -28 senttimetristä itäisen Suomenlahden 31 senttimetriin. Soita ennallistettiin Helmi-elinympäristöohjelmassa ennallis- tettiin 5 188 hehtaaria ja suojeltiin 5 558 hehtaaria soita. Soiden ennallistaminen hillitsee ilmastonmuutosta ja edistää siihen sopeutumista. Metsätuholaki päivitettiin Lakiin sisältyy tukijärjestelmä, jossa maanomistajat saavat korvausta laa- joista metsätuhovahingoista sekä niiden torjunnasta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen arvioitiin Useissa hankkeissa tuotettiin tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, sairauspoissaoloihin sekä kuolleisuuteen. Lisäksi hankkeissa haettiin ratkaisuja kuumuudelle altistumisen vähentämiseksi ja kehitettiin helleaaltojen ennusteita. Kunnat ovat avainasemassa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa Kunnat voivat vauhdittaa päästövähennyksiä alueellaan monin tavoin. Yli kolmasosa Suomen kunnista on asettanut itselleen kunnallisen tai seudullisen ilmastotavoitteen. Suomen kun�en hiilineutraalius- ja päästövähennystavoi�eet vuoteen 2030 mennessä vuoden 2030 jälkeen Vuonna 2008 Vuonna 2022 Kunnat, joilla on hiilineutraaliustavoite tai vähintään 80 % päästövähennystavoite Kunnat voivat vaikuttaa päästöihinsä esi- merkiksi kaavoituksen, liikennesuunnitte- lun, julkisten hankintojen ja omistamiensa energiayhtiöiden kautta. Lisäksi ne voivat kannustaa ja ohjata alueensa asukkaita, yri- tyksiä ja yhteisöjä ilmastotoimiin. Suomen kunnista yli kolmasosa on aset- tanut itselleen kunnallisen tai seudullisen ilmastotavoitteen. Kuntien välillä on mer- kittäviä eroja ja erilaisia lähtötilanteita. Suomesta löytyy useita ilmastotyön edel- läkävijäkuntia, mutta erityisesti pienet kun- nat ovat vielä ilmastotyön alkutaipaleella. Suurin haaste tavoitteiden saavuttamisen kannalta on rahoitus- ja henkilöstöresurs- sien puute. Ympäristöministeriö ja Suomen ympä- ristökeskus julkaisivat kunnille suunnatun oppaan ilmastosuunnitelman laadintaan keväällä 2023. Opas on suunnattu erityi- sesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille. Vuonna 2023 ilmastolakiin lisättiin kun- nille velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoite kasvihuonekaasupäästö- jen vähentämiseksi ja toimet, joilla tavoite saavutetaan. Kuluttaja voi vaikuttaa merkittävästi päästöihin valinnoillaan Kulutuksen päästöjä on mahdollista vähentää liikkumalla, syömällä ja asumalla vähäpäästöisemmin, ostamalla vähemmän tavaraa ja kuluttamalla vähäpäästöisiä palveluita. Suomen ympäristökeskus julkaisi vuoden 2023 alussa ensimmäistä kertaa alueelliset tiedot kotitalouksien kulutuksen, kuntaor- ganisaatioiden hankintojen ja investointien kulutusperäisistä päästöistä. Näin laske- tuista päästöistä 83 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 11 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput kuusi prosent- tia investoinneista. Ilmastopaneeli arvioi, että kulutuksen päästöjä on mahdollista vähentää kaikilla kulutuksen osa-alueilla eli asumisessa, lii- kenteessä, ruoassa ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa. Merkittävää päästövähennyspotentiaalia on kasvispai- notteisempaan ruokavalioon siirtymisessä. Kulutuksen päästöjä voidaan vähentää tehokkaimmin vähentämällä ylipäätään ta- varoiden kulutusta sekä siirtymällä kierto- talouteen perustuvaan yhteiskuntaan. Kier- totaloudessa tuotteiden tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Tuotteet suunnitellaan resurssitehokkaiksi, kestäviksi, korjattaviksi, uudelleenkäytet- täviksi ja uudelleenvalmistettaviksi sekä turvallisesti kierrätettäviksi. Tavaroiden vuokraaminen, jakaminen ja yhteiskäyttö ovat tehokkaita tapoja vähentää päästöjä kuten myös siirtyminen tuotteista palve- lujen käyttämiseen. Monia näistä kierto- taloustoimista on jo käytössä, mutta mer- kittäviä päästövähennyksiä saadaan aikaan vasta, kun niistä tulee valtavirtaa. Uusi opas ohjaa hyviin käytäntöihin vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla Yritykset ja muut toimijat pyrkivät kompensoimaan päästöjään yhä useammin rahalla. Päästöjen kompensoimiseen on liittynyt paljon epäselvyyttä, minkä vuoksi vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviä käytäntöjä on vauhditettu toimijoille julkaistulla oppaalla. Suomessa on satoja yrityksiä, jotka pyrki- vät kompensoimaan toimintansa päästöjä vapaaehtoisesti. Yritysten tavoitteena on hyvittää omia hiilidioksidipäästöjään rahoit- tamalla päästöjä vähentäviä toimia toisaalla. Suosittuja kompensoinnin keinoja, eli va- paaehtoisia ilmastotekoja, ovat olleet esi- merkiksi puiden istuttaminen tai uusiutuvan energian hankkeet. Vapaaehtoisia ilmastotekoja tarvitaan, jotta maapallon lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen. Niiden suosio on myös kasvanut viime vuosina: Vuonna 2022 noin neljä prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä hyvittävät päästöjään os- tamalla ilmastoyksiköitä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta. Palveluiden kysyntää ovat lisänneet yritysten ja organisaatioiden it- selleen asettamat ilmastotavoitteet sekä kuluttajien huoli ilmastonmuutoksesta. Parhaimmillaan vapaaehtoisten hiilimark- kinoiden avulla voidaan nostaa yritysten ja organisaatioiden ilmastotoimien kunnian- himon tasoa. Päästöjen vähentäminen on aina tärkeintä, mutta omia ilmastotoimia voi täydentää sellaisilla vapaaehtoisilla il- mastoteoilla, jotka eivät muuten toteutuisi. Yritysten ilmastoväittämiin on liittynyt paljon epäselvyyttä ja epäilyjä viherpe- susta. Kuluttajien luottamus markkinoin- nissa käytettyihin väittämiin esimerkiksi tuotteen tai palvelun hiilineutraaliudesta ei ole vahvaa. Samanaikaisesti yritykset ovat kokeneet ilmastoväittämien tekemisen haastavaksi ja tarvitsevansa tarkempaa oh- jeistusta siihen, millaisia väittämiä ne voivat tehdä ja hyödyntää markkinoinnissaan. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsä- talousministeriö julkaisivat helmikuussa 2022 oppaan vapaaehtoisten hiilimarkki- noiden hyviin käytäntöihin. Opas on kooste kansainvälisistä hyvistä käytännöistä ja ilmastotekojen minimikriteereistä ja sen tavoite on edistää hyvien käytäntöjen nou- dattamista Suomessa. Parlamentaarinen yhteistyö ja ilmastopolitiikan pyöreä pöytä vahvistivat vuoropuhelua Ilmastotoimien hyväksyttävyys on pyritty varmistamaan laajalla yhteiskunnallisella keskustelulla. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä ja ilmastopolitiikan parlamentaarinen seurantaryhmä vahvistivat eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä perustettiin edellisen hallituskauden alussa luomaan yh- teistä näkemystä ja ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskun- taan oikeudenmukaisesti ja reilulla tavalla vuoteen 2035 mennessä. Pääministerin johtama pyöreä pöytä on toiminut uudenlaisena korkean tason foorumina ja koonnut yhteen laajan joukon keskeisiä yhteiskunnan toimijoita. 20 jäse- nen kokoonpanossa on ollut edustettuna tutkimus-, elinkeino-, ammatti- ja ympä- ristöjärjestöt, kunnat, saamelaiskäräjät ja nuoret. Lisäksi mukana on ollut kolme pysyvää asiantuntijaa tutkimuksen ja tie- teen parista. Pyöreä pöytä on tarjonnut sidosryhmille ja asiantuntijoille kanavan osallistua ilmas- totoimien kansalliseen valmisteluun ja toi- meenpanoon sekä vahvistanut yhteiskun- nallista keskustelua ilmastonmuutoksesta. Ilmastopolitiikan parlamentaarinen seu- rantaryhmä perustettiin syyskuussa 2022 ja se kokoontui yhteensä viisi kertaa. Parla- mentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on ollut seurata kansallista ilmastopolitiikkaa ja sen toimeenpanoa. Se on pyrkinyt varmis- tamaan hiilineutraaliustavoitteen saavut- tamisen ja keskustelemaan ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta eri näkökulmista. Seurantaryhmän työn tarkoituksena on ollut muodostaa yhteistä tilannekuvaa ilmastopolitiikan toimeenpanosta sekä tulevina vuosina tarvittavista toimista ja uusista ratkaisuista. Seurantaryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri ja jäseninä ovat olleet yhdeksän eduskun- tapuolueen nimeämät edustajat. Seuran- taryhmän asiantuntijajäsenenä on ollut Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja. Käsitteet Hiilineutraaliustavoite 2035 Ilmastolain mukaisesti Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius saavutetaan, kun ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (ml. maankäyttösektori) ovat yhtä suuret kuin nielut. Toisin sanoen nielut kumoavat aiheutetut päästöt ja yh- teiskunta ei nettomääräisesti tuota päästöjä. Hiilidioksidiekvivalentti, CO2-ekv. Ilmastoa lämmittävät hiilidioksidin lisäksi useat muut kasvihuone- kaasut. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa kasvihuonekaasun tai -kaasu- jen lämmittävää vaikutusta ilmastoon tietyllä ajanjaksolla, kun päästöjen määrä muutetaan vastaamaan hiilidioksidin laskennallista vaikutusta. Esimerkiksi yksi tonni metaania vastaa ilmastovaikutuk- seltaan 25 tonnia hiilidioksidia. Päästökauppasektori Päästökauppasektoriin kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuo- tantolaitokset sekä Euroopan sisäinen lentoliikenne. Päästökauppa- sektorin päästövähennyksiä ohjataan pääasiassa markkinaehtoisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kautta. Kattavuuteen on tulossa muutoksia lähivuosina. Taakanjakosektori Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten eril- lislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut sekä päästökaupan ulkopuoliset pienet teollisuus- ja lämpölaitokset (F-kaasut). Taakanjakosektorin päästövähennyksiä ohjataan sekä kansallisella että EU-tason sääntelyllä. Maankäyttösektori Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttö, maankäytön muu- tokset ja metsätalous -sektoria (engl. land use, land use change and forest, LULUCF). Maankäyttösektori koostuu kuudesta maankäyttö- luokasta: metsämaasta, viljelysmaasta, ruohikkoalueista, kosteikoista, rakennetusta alueesta ja muusta maasta sekä puutuotevarastosta. Nettonielu Nettonielu tarkoittaa prosessia tai toimintaa, johon kuuluu sekä päästölähteitä että poistumia ja joiden summa on negatiivinen. Esi- merkiksi maankäyttösektori on kokonaisuudessaan nettonielu, jos sen päästöt ovat pienemmät kuin nielut. Nettopäästöt Nettopäästöt tarkoittavan ihmisten aiheuttamien kasvihuonekaasu- päästöjen ja nielujen summaa. Nettopäästöihin lasketaan kaikkien sektoreiden (ml. maankäyttösektori) päästöt ja nielut. Ilmasto vuosikertomus Ilmastovuosikertomuksella valtio- neuvosto raportoi kalenterivuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästö- kehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita. Ilmastovuosikertomuksen laatimises- ta on säädetty Suomen ilmastolaissa. Ilmastovuosikertomuksessa luodaan katsaus sekä toteutuneisiin päästöi- hin että arvioidaan ilmastotoimilla saavutettavaa tulevaa päästökehi- tystä suhteessa kansallisiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin. Se on kokonai- suudessaan luettavissa osoitteessa ym.fi/ilmastovuosikertomus. Tämän vuoden vuosikertomuksessa ilmastopolitiikan toimeenpanon tilan- netta on kuvattu niin kuin se on ollut keväällä 2023. Kertomuksessa ei ole otettu huomioon uuden hallitusohjel- man linjauksia. Lisätietoja: Riikka Siljander riikka.siljander@gov.fi Magnus Cederlöf magnus.cederlof@gov.fi Kai Skoglund kai.skoglund@gov.fi ym.fi/ilmastovuosikertomus #ilmastovuosikertomus Ilmastovuosikertomus 2023 tiivistelmä Suomen päästöt vähenivät vuonna 2022 Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön- ja lämmöntuotannossa on toteutumassa lähivuosina Liikenteen ja maatalouden päästöt pysyivät lähes ennallaan Maankäyttösektorin nielu on kaukana tavoitellusta tasosta Suomi pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Kunnat ovat avainasemassa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa Kuluttaja voi vaikuttaa merkittävästi päästöihin valinnoillaan Uusi opas ohjaa hyviin käytäntöihin vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla Parlamentaarinen yhteistyöja ilmastopolitiikan pyöreä pöytä vahvistivat vuoropuhelua Käsitteet