Sosiaali- ja terveysministeriön JULKAISUJA | 2023:32 Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2023 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 Sosiaali- ja terveysministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-00-9889-6 ISSN pdf: 1797-9854 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 27.11.2023 Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Yhteisötekijä Sosiaali- ja terveysministeriö Kieli Suomi Sivumäärä 30 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation strategian valmistelu käynnistyi helmikuussa 2023. Tavoitteena oli tunnistaa strategiset painopisteet, jotka perustuisivat toiminnan kehittämisen tarpeisiin. Strategian valmisteluun osallistettiin noin 6000 asiantuntijaa ja kansalaista. Strategian visio kuvaa digitaalisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Neljä päätavoitetta ovat: Henkilön on mahdollista ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella. Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa on vähennetty hyödyntämällä tietoa paremmin ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologisia ratkaisuja. Johtajilla, päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti käytössä palveluista ja etuuksista kertyvää tietoa. Strategian toimeenpano lähivuosina on linjattu Orpon hallitusohjelman mukaiseksi digitalisaatio-ohjelmasuunnittelussa. Hallituskauden puolivälissä arvioidaan toimeenpanon edistyminen, ja sen lopulla tehdään väliarviointi siitä, ovatko strategian tavoitteet edelleen oikeat. Asiasanat strategiatyö, tiedonhallinta, digitalisaatio, kehittäminen, toimeenpano, suunnittelu ISBN PDF 978-952-00-9889-6 ISSN PDF 1797-9854 Asianumero VN/27463/2023 Hankenumero STM074:00/2023 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6 https:// Presentationsblad 27.11.2023 Digitaliseringen som hörnsten i social- och hälsovården Strategi för digitalisering och informationshantering inom social- och hälsovården 2023–2035 Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2023:32 Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Utarbetad av Social- och hälsovårdsministeriet Språk Finska Sidantal 30 Referat Beredningen av strategin för digitalisering och informationshantering inom social- och hälsovård inleddes i februari 2023. Syftet med strategin var att identifiera de strategiska prioriteringarna utgående från utvecklingsbehoven inom verksamheten. I beredningen av strategin deltog cirka 6000 experter och medborgare. I visionen i strategin beskrivs digitaliseringen som en av hörnstenarna i social- och hälsovården. Strategins fyra huvudmål är att den kunskapsbaserade prognostiseringen och de digitala tjänsterna ökar människans möjligheter att själv upprätthålla sitt välbefinnande, sin hälsa och sin funktionsförmåga, att alla välfärdsområden i första hand använder digitala tjänster alltid när det är lämpligt eller alltid när kunderna har möjlighet att använda digitala tjänster, att social- och hälsovårdspersonalens arbetsbörda minskar genom att man utnyttjar information bättre och tillämpar avancerade teknologiska lösningar och att chefer, beslutsfattaren och forskare har bred tillgång till pålitlig, tidsenlig och jämförbar information över förvaltningsgränserna om tjänsterna och förmånerna. Målen för genomförandet av strategin de närmaste åren har vid planeringen av digitaliseringsprogrammen fastställts enligt regeringsprogrammet för Orpos regering. Genomförandet utvärderas i mitten av regeringsperioden, och vid halvtidsutvärderingen i slutet av regeringsperioden bedöms behovet att ändra målen för strategin. Nyckelord strategiarbete, informationshantering, digitalisering, utveckling, genomförande, planering ISBN PDF 978-952-00-9889-6 ISSN PDF 1797-9854 Ärendenummer VN/27463/2023 Projektnummer STM074:00/2023 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6 https:// Description sheet 27 November 2023 Strategy for digitalisation and information management in healthcare and social welfare Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2023:32 Publisher Ministry of Social Affairs and Health Group author Ministry of Social Affairs and Health Language Finnish Pages 30 Abstract The preparation of the strategy for digitalisation and information management in healthcare and social welfare began in February 2023. The aim was to identify the strategic priorities based on the need to develop activities. Approximately 6,000 experts and citizens were invited to participate in the preparation of the strategy. The vision of the strategy describes digitalisation as the foundation for healthcare and social welfare. The four main objectives of the strategy are as follows: information-based foresight and digital services help people independently maintain their health, wellbeing and ability to work; digital services are the primary choice in all wellbeing services counties whenever appropriate or for those clients who are able to use them; the workload of healthcare and social welfare personnel has been reduced by making better use of information and introducing advanced technological solutions; and information on services and benefits is widely available to managers, decision-makers and researchers across administrative boundaries. During the planning of the digitalisation programme, the objectives for the implementation of the strategy in the next few years were set out in accordance with the Programme of Prime Minister Orpo’s Government. The progress made in implementing the strategy will be assessed halfway through the government term, and a mid-term review will be carried out at the end of the government term to assess whether the objectives of the strategy are still relevant. Keywords strategy work, information, digitalisation, development, implementation, planning ISBN PDF 978-952-00-9889-6 ISSN PDF 1797-9854 Reference number VN/27463/2023 Project number STM074:00/2023 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6 https:// Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.1 Tavoitteet strategiavalmistelulle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.2 Muuttuva toimintaympäristö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.3 Kansainväliset lähestymistavat digitalisaatiostrategioihin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2 Strategian valmistelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.1 Strategiavalmistelun suunnittelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.2 Valmistelun osallistujat .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.3 Kansalaiskysely ja sen tulokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3 Strategiset tavoitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.1 Visio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.2 Tavoitteet ja niiden kuvaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.3 Onnistumisen edellytykset eli menestystekijät ja niiden kuvaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 4 Strategian toimeenpano.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 4.1 Strateginen tiekartta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 4.2 Tehtäväkokonaisuudet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.2.1 Digitaalinen sote-keskus ja asiakas- ja palveluohjaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.2.2 Tiedon digitoinnista digitaalisiin toimintamalleihin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.2.3 Asiakkaan omat tiedot käyttöön.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.2.4 Asiakkaan osallisuus palveluissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 4.2.5 Hyvinvoinnin digitaaliset toimintamallit ja palvelutehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 4.2.6 Tiedon laadun varmistaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 4.2.7 Yhteentoimivuuden linjaukset ja tietomallien valinta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 4.2.8 Kanta-tietojärjestelmä-palveluiden arviointi ja uudistaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 4.2.9 Kanta-tietojen hyötyjen parantaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 4.2.10 Kansallinen ja alueellinen palvelujärjestelmän ohjaus ja johtaminen kehittämällä sote- tiedon toisiokäyttöä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 4.2.11 Tiedon käyttö tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 4.2.12 Tiedonhallinnan ja digitalisaation hallinta- ja ohjausmallin kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.2.13 Digiturva.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 5 Strategian seuranta ja ylläpito.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 7 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 E S I P U H E Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittämiseen kohdistuu monenlaisia tavoitteita ja odotuksia, jotka ovat toimijoiden ja asiakkaiden tarpeista nou- sevia sekä pitkälti johdettavissa toimintaympäristön muutoksesta. Strategisten tavoittei- den kirkastamiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä päätettiin käynnistää digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiatyöskentely alkuvuonna 2023. Strategian painotusten pohjalta visioksi muodostui digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Nimi kuvastaa ajatusta, että digitalisaatio on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta- ja palveluprosessien muutosta mahdollistava ja uudistava kerros, minkä päälle rakentuu toimiva ja tehokas pal- velujärjestelmä. Strategisissa tavoitteissa tunnistettiin mm. henkilön omien mahdollisuuk- sien ja ennakoinnin mahdollistamiseen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa, digitaalista asiointia ja palveluohjausta kehitetään ensisijaiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon henki- löstön työkuormaa kevennetään kehittyneemmillä tietoteknisillä ratkaisuilla hyödyntäen automaattista päättelyä ja tekoälyä sekä yleisesti edistäen laaja-alaista ja poikkihallinnol- lista tiedon hyödyntämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian tavoitteita pan- naan toimeen hallitusohjelman mukaisesti kansallisen palvelureformin Digitalisaatio-oh- jelmassa ja osin muissa hankkeissa, kuten Kanta- kehittämishankkeet, Kestävän kasvun ohjelman hankkeet ja Lääkeasioiden uudistuksen hanke. Digitalisaatio-ohjelma tukee eri- tyisesti hyvinvointialueita niiden tavoitteena olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon vaikut- tavuuden parantamisessa. Hallituskauden edetessä arvioidaan toimeenpanoa, ja kauden lopulla tehdään väliarviointi strategian tavoitteiden ajantasaisuudesta ja tarkoituksenmu- kaisuudesta. Strategiaa ylläpidetään rullaavasti eli tavoitteita voidaan päivittää mm. halli- tuskauden vaihtuessa. Kari Hakari Helsingissä, marraskuussa 2023 8 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 1 Johdanto 1.1 Tavoitteet strategiavalmistelulle Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosastolla käynnistettiin helmikuussa 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation strategian valmistelu. Tavoitteena oli tunnistaa kansallisesti yhteiset strategiset painopisteet, jotka perustuisivat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämisen tarpeisiin ja jotka samalla tarkentaisivat mah- dollista digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittämistä pidemmällä aikajaksolla. Näillä läh- tökohdilla tavoiteltiin tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittämisen pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta yli hallituskausien tai muiden mahdollisten murrosten. Strategian nimeksi muodostui eri työstövaiheiden jälkeen ”Digitalisaatiosta sosiaali- ja terveydenhuollon kivi- jalka.” Nimi kuvastaa ajatusta, että digitalisaatio on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta- ja palveluprosessien muutosta mahdollistava ja uudistava kerros, minkä päälle rakentuu toimiva ja tehokas palvelujärjestelmä. Näiden alla tiedonhallinta ja yhteentoimivuuden varmistaminen ovat eräänlainen peruskallio, mille digitalisaatio voidaan perustaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet (STM 2022:18) kuvaa toimin- nan tavoitteita ja tunnistaa digitalisaation ja tiedonhallinnan tehtävän seuraavasti ”Kan- sallisesti ja yhteistyöalueen tasolla suunniteltu tiedonhallinta ja digitalisaatio tukevat tavoitteiden saavuttamista ja asiakaslähtöistä toiminnan uudistamista”. Tarkoituksena on, että tiedonhallinta ja digitalisaatio tukisi osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoi- den palvelujen ja toiminnan kehittämistä ja muodostaisivat asiakkaalle yhdenmukaisen kokonaisuuden. Strategiavalmistelussa ei tavoiteltu yksin tavoitetilan kuvausta, visiota, vaan työskentelyn aikana oli tarkoitus tunnistaa myös, miksi juuri näihin tavoitteisiin olisi päästävä sekä poh- tia, millä keinovalikoimalla tavoitteet olisivat saavutettavissa. Aiempaa sosiaali- ja terve- ydenhuollon tiedonhallinnan kehittämisen strategiaa Sote-tieto hyötykäyttöön pidettiin edelleen sisällöllisten tavoitteiden osalta hyvänä (STM 2014), mutta sen toimeenpanossa tunnistettiin puutteita (STM 2019:1). Strategian toimeenpanon osalta puuttui yhteinen tiekartta ja kehittämisen jatkumo. Sen vuoksi uuden strategian laadinnassa pidettiin tär- keänä määritellä mekanismit, miten toimeenpanoa voidaan seurata ja tarvittaessa päi- vittää. Huolimatta toimeenpanoon liittyvistä haasteista aiempaan strategiaan perustuva kehitys on ollut varsin hyvää ja strategia itsessään vahvisti tiedonhallinnan merkitystä laa- jalti sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden parissa. (STM 2019:1.) 9 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 Nyt uuden strategian työskentelyn tuloksista koostettiin strategisen tason tiekartta toi- menpide-ehdotuksineen, mikä on löydettävissä tämän julkaisun luvusta 4. Strategi- avalmistelun pohjalta on mahdollista edetä tarkempaan tehtävien vastuuttamiseen ja hankkeistamiseen. Strategian toimeenpano on lisäksi linjattu yhteen Orpon hallituksen ohjelman Vahva ja välittävä Suomi digatalisaatiotavoitteisiin (VN 2023:58). Strategiaval- mistelua ohjaa Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan alainen digitalisaation ja tiedonhallinnan jaosto. Digitalisaatio- ja tiedonhallinnan jaostossa varmistetaan jatkossa strategisten tavoitteiden toimeenpanon seuranta sekä koko strategian ylläpito (ks. tarkem- min luku 5). Minkä vuoksi tiedonhallinta ja digitalisaatio Digitalisaatio tarkoittaa toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista tie- donhallinnan mahdollistamana. Siihen sisältyy organisaation prosessien muuttamista ja palveluiden sähköistämistä tieto- ja viestintätekniikan kehit- tymisen myötä. Onnistunut suunniteltujen digitalisaatiotoimenpiteiden toteutuminen edel- lyttää, että substanssitoimija suunnittelee ja vetää muutosta sen sijaan, että muutosta edistettäisiin tiedonhallinta- ja tietotekniikkavetoisesti. Tiedonhallinta tarkoittaa tiedon sisältöjen ja käyttötarkoitusten määritte- lyä sekä tiedon keräämistä, organisointia ja tallentamista siten, että tieto on löydettävissä sekä tarkoituksenmukaisesti ja hallitusti käytettävissä. Tie- donhallinta yhdistää tietoteknisiä ratkaisuja organisaatioiden toimintaan ja tiedonkulkuun. Tiedonhallinta ja yhteentoimivuuden varmistaminen ovat edellytyksiä digitalisaatiolle. Yhteentoimivuuden edistäminen perustuu Suomessa eurooppalaiseen yhteentoimivuuden viitekehykseen (COM(2017) 134). Yhteentoimivuuden varmistaminen kohdistuu neljälle tasolle: (1) Oikeudellinen yhteentoimivuus tarkoittaa pyrkimystä yhtenäistämään toimintaa säädöksiin ja niiden toi- meenpanoon perustuen. (2) Organisatorinen yhteentoimivuus tarkoittaa eri toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toiminta- mallien ja prosessien yhteentoimivuutta yhteisten tavoitteiden ja hyötyjen saavuttamiseksi. (3) Semanttinen yhteentoimivuus tarkoittaa tiedon 10 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 merkityksen säilymistä muuttumattomana, kun tietoa siirretään eri toimijoi- den välillä. Semanttinen yhteentoimivuus mahdollistaa tiedon käytön ja hyö- dyntämisen eri osapuolten käyttöoikeuksien puitteissa. Se edellyttää avoimia tietomalleja, yhteisiä tietomäärittelyjä, käsitteitä, sanastoja, luokituksia ja koodistoja tai muita yhteisesti sovittuja tietorakenteita. (4) Tekninen yhteen- toimivuus tarkoittaa tietojärjestelmätason teknistä suunnittelua ja toteu- tusta siten, että järjestelmien yhteentoimivuus tukee esim. tiedon siirtoa järjestelmien välillä. Se edellyttää mm. yhteisiä standardeja, avoimia rajapin- toja ja integraatiopalveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon teknistä yhteen- toimivuutta tukee Kanta-tietojärjestelmäpalvelut ja siinä käyttöön otetut standardit. 1.2 Muuttuva toimintaympäristö Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittämiseen kohdis- tuu monenlaisia tavoitteita ja odotuksia, jotka ovat johdettavissa toimintaympäristön muutoksesta. Kansainvälisellä tasolla on tunnistettavissa globaalin turvallisuustilanteen muutos sekä siihen liittyvä tarve vahvistaa varautumista rajat ylittäviin uhkiin ja turvata yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimia, kuten terveydenhuolto. Samaan aikaan ilmas- tonmuutos vaikuttaa mm. säähän liittyvinä ääri-ilmiöinä ja tartuntatautien leviämisenä. Yhteiskunnan tasolla eriarvoisuuden lisääntyminen aikaansaa paitsi eriarvoisuutta ja osat- tomuutta, myös tarvetta varmistaa entisestään yhdenvertaisten palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta esimerkiksi maantieteellisistä etäisyyksistä riippumatta. Väestötasolla ikääntyminen tarkoittaa palvelutarpeen kasvua ja samaan aikaan käytettävissä olevan ammattihenkilöstön määrillistä rajallisuutta. Kestävyys merkitsee paitsi taloudellista kestä- vyyttä myös sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden huomioimista tulevaisuuden ratkaisu- jen kehittämisessä. Palvelujärjestelmän osalta toimintaympäristön muutos on merkinnyt uudenlaista tarvetta määrittää, miten palveluita jatkossa järjestetään, tuotetaan ja rahoitetaan mahdollisim- man vaikuttavasti, tehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä edellyttää myös parempaa tietoa pal- velujärjestelmän ohjaamiseen sekä palveluiden kehittämisen ja tuottamisen johtamiseen. Palvelujärjestelmän näkökulmasta tulevaisuudessa keskitytään yhä enemmän vaikutta- vuuden, laadun, saatavuuden, tehokkuuden ja asiakasturvallisuuden mittaamiseen. Tavoit- teena on ymmärtää tehtyjen suoritteiden sijaan, minkälaisia tuloksia palvelujärjestelmä tuottaa ja miten asiakkaiden, asiakasryhmien ja väestön hyvinvointi kehittyy. Asiakasta- pahtumista ja palveluista syntyy tietoa, jota voidaan hyödyntää tutkimuksellisten ja tiedon jalostuksen menetelmien avulla vaikuttavuuden todentamiseksi ja palvelujärjestelmän 11 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Laadukas palvelujärjestelmä edellyttää uudenlaista kansal- lista yhteistyötä yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi, jotta seurannalla ja mittareilla olisi yhdenmukainen merkitys. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itsessään kehittyvät tietoon (näyt- töön) pohjautuviksi ja yhä enemmän yksilöllisiksi. Asiakkaiden terveyteen liittyvissä tar- peissa korostuvat krooniset, tarttumattomat taudit ja ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen. Nämä edellyttävät siirtymistä episodi-pohjaisesta hoidosta jatkuvaluon- teiseen asiakkaan elämänlaadun ja toimintakyvyn parantamiseen tai ylläpitoon. Sosiaa- lipalveluissa on nähtävissä samankaltaista muutospaineitta, kun mm. iäkäs väestönosa lisääntyy ja fokus siirtyy yksittäisistä interventioista asiakkaan monimuotoisten palvelutar- peiden hallintaan ja arjen toimintakyvyn varmistamiseen. Toimivat palvelut edellyttävät tiukempaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteentoimivuutta asiakkaiden, ammattihenki- löiden, palveluiden ja tietojen osalta. Ammattihenkilöiden työn voidaankin nähdä olevan murroksessa yhä enemmän moniammatilliseksi, konsultatiiviseksi ja valmentavaksi. Työssä hyödynnetään yhä enemmän jalostettua tietoa, kulloiseen kontekstiin sopivia tilannekuvia ja erilaisia päätöksenteon tukijärjestelmiä. Teknologian nopea kehittyminen merkitsee paitsi työn muutosta myös sosiaali- ja terveys- palveluissa totuttujen toimintamallien kehittämistä, tehtävien uudelleen arviointia sekä kyvykkyyksien ja osaamisen kehittämistä. Tieto ja kehittynyt teknologia mahdollistavat uudenlaisia ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja sekä yksilö- että väestötasolla. Ter- veyttä tulisikin jatkossa käsitellä voimavarana ja kokonaisvaltaisena hyvinvointina, johon investoidaan, eikä enää keskitytä diagnoosilähtöiseen ajatteluun ja terve-sairas -jaotte- luun. Hyvinvointiin voidaan kiinnittää ennakoivasti huomiota koko ihmisen elinkaaren ajan. (GOV.UK 2019, EU 2019, ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistuu muutospaineita myös asiakaskäyt- täytymisen muuttuessa. Tässä painottuu mm. kuluttajistuminen ja digitaalinen osallisuus, mikä näyttäytyy yksilötason aktiivisena toimija, joka yhdessä palvelujärjestelmän kanssa edistää omaa tilannettaan. Ihmisillä korostuu halu käyttää palveluita ajasta ja paikasta riip- pumattomasti, mieluiten mobiileilla päätelaitteilla sekä tarvittaessa vaikuttaa niiden sisäl- töön. Asiakkaiden heterogeenisyys myös kasvaa, kun yksilölliset tarpeet, toimintakyky ja tilanne vaikuttavat palvelukokonaisuuksiin yhä enemmän. Asiakkaita kuunnellaan ja heillä on vaikuttamismahdollisuuksia oman tarpeensa ratkaisemisessa. Ihmiset myös hallin- noivat ja jakavat omia tietojaan. Jatkossa terveys- ja hyvinvointitietoa voidaan täydentää erilaisilla mittaus- ja sensoridatoilla, joiden perusteella voidaan tehdä yksilöllisiä preven- tiivisiä suosituksia, interventioita ja jopa diagnooseja. Lisäksi ihmiset haluavat käyttöönsä omat asiakastietonsa ja riittävän ymmärryksen palvelujärjestelmän toiminnasta sekä pal- veluiden tuottajien laadusta ja vaikuttavuudesta. Tulevaisuudessa ihmiset eivät välttä- mättä hoida enää vain omaa hyvinvointiaan, vaan erilaisten omien verkostojensa, kuten 12 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 perheen tai lähipiirin hyvinvoinnin hallinta korostuu. Palvelujärjestelmän tulee tukea jat- kossa yhä paremmin myös toisen ihmisen asioiden hoitamista. Lisäksi kaikilla ihmisillä ei ole kykyä tai halua ottaa vahva rooli oman hyvinvointinsa hallinnassa, joten järjestelmän tulee jatkossakin tukea kaikkia ihmisiä heidän oman yksilöllisen tilanteensa mukaan. Samalla kun tiedon hyödyntäminen, personalisoidut palvelut ja erilaiset seurantaa mah- dollistavien laitteiden ja sensorien käyttö lisääntyvät, on riski, että ihmisten luottamus eri toimijoihin laskee ja syntyy vastaliike datan jakamiselle ja jalostamiselle. Tulevaisuuden kannalta oleellinen kysymys onkin, miten voidaan varmistaa ihmisten luottamus viran- omaisiin ja yhteisiin palveluihin jatkossakin. Tämä edellyttää mm. kansalaisille keinoja seu- rata, valvoa ja kontrolloida omien tietojensa hyödyntämistä. 1.3 Kansainväliset lähestymistavat digitalisaatiostrategioihin Strategiavalmistelun tueksi toteutettiin keväällä 2023 katsaus kansainvälisistä ja erityi-sesti lähialueen vastaavista digitalisaatiostrategioista sosiaali- ja terveydenhuollon alueella (Satosuo 2023). Tiedonhakua tehtiin käyttämällä seuraavia termejä: digital health strategy, healthcare digitalization, digital health care, eHealth strategy sekä eHealth plan. Vaikka oma strategiamme sosiaali- ja terveydenhuollon, kansainvälisesti terveys-termi saattaa joissakin maissa esimerkiksi sisältää palveluja, jotka Suomessa sisältyvä sosiaalihuoltoon. Tarkasteluun otettiin mukaan Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Pohjois-Irlannin, Iso-Bri- tannian, Espanjan, Ranskan ja Australian sosiaali- ja terveydenhuollon digistrategiat. Näi- den maiden digistrategiat valikoituivat sen perusteella, että mailla oli voimassa oleva tai kohtuullisen tuore kansallinen strategia sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation edis- tämisestä. Lisäksi huomioitiin se, että maan terveydenhuoltojärjestelmästä tai muista stra- tegian luonteeseen todennäköisesti vaikuttavista tekijöistä (demografia, maantiede yms.) löytyy samankaltaisuutta Suomen kanssa. Selvitykseen valittujen digistrategioiden rakenne ja laajuus vaihtelivat merkittävästi, mutta silti strategioista on havaittavissa tiettyjä yleisiä elementtejä, kuten visio, toimenpidea- lueet ja toimintasuunnitelma tai hallintamalli, jotka toistuvat useimmissa strategioissa. Digistrategiat vaihtelivat laajuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan merkittävästi. Huomion- arviosta on se, että osa digistrategioista oli linkitetty vahvasti kyseisten maiden muihin stra- tegisiin tavoitteisiin, tai digistrategian tueksi oli luotu omia erilaisia strategioita esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja innovaatioiden kehittämiseen liittyen. Tarkastelun kohteena ole- vien strategioiden päätavoitteet vastaavat hyvin paljon toisiaan. Lähes kaikkien strategioi- den tavoitteet voitaisiin jakaa seuraavan kaltaisiin luokkiin: asiakas aktiivisena toimijana, 13 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 toiminnan tehokkuuden lisääminen digitaalisten ratkaisujen avulla, tiedon turvallinen saa- tavuus, saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä digitaalisten ratkaisujen kehittäminen. Eri maiden ajankohtaisissa digitalisaatiostrategioissa tunnistetaan useita yhteiskunnallisia haasteita, joihin digitaalisilla palveluilla ja tiedonkulkua kehittämällä pyritään vastaamaan. Euroopan maat kamppailevat samankaltaisten sosiaali- ja terveydenhuollon haasteiden parissa. Haasteena palvelujärjestelmien kestävyydelle ovat muun muassa ammattitaitoi- sen työvoiman puute, kustannusten nousu, väestön ikääntyminen ja sen seurauksena kroonisesti sairaiden ja hoitoa tarvitsevien ihmisten osuuden kasvu sekä hoidon alueel- liset pullonkaulat. Digitalisaatiostrategioissa tavoitteena onkin usein helpottaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työtä sekä sujuvoittaa ja tehostaa asiakkaille tarjottavia palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation merkittävänä haasteena näyttäisi digistra- tegioiden perusteella olevan palveluissa käytettävän arkaluonteisen tiedon turvallinen käyttö ja kulku eri toimijoiden välillä. Lisäksi lainsäädännön ja ihmisten yksityisyydensuo- jan turvaaminen tuovat omat haasteensa palveluiden digitoimiselle ja digitaalisten rat- kaisujen kehittämiselle. Asenteet digitaaliseen asiointia kohtaan vaikuttavat merkittävästi palveluiden kehittämiseen. Virossa, jota pidetään monessa mielessä digitalisaation mal- limaana, on suhtautuminen digitaalisiin palveluihin huomattavasti myönteisempää kuin esimerkiksi Saksassa, jossa terveydenhuollon digitalisaatio on vasta alkutekijöissään. Sak- san digitalisaatiokehitystä on hidastanut mm. digitaalisten palvelujärjestelmien vähäinen kannatus ja digitaalisten palveluiden tietosuojaan liittyvät huolenaiheet. Palveluiden digitalisoimisen yhteydessä on tärkeä huomioida palveluiden tasa-arvoisuu- den toteutuminen. Digistrategioissa tunnistetaan se, että on ryhmiä, joiden on hankala käyttää digitaalisia palveluja ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä, jos palveluita on saatavilla vain digitaalisesti ja etänä. Erityisesti ikääntyneessä väestön osassa on merkittävä osa ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole digitaalisten palveluiden piirissä. On myös muis- tettava, että sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tehdään paljon sellaista asiakastyötä, jossa asiakkaan kohtaaminen on erityisen tärkeää. Lisäksi osa asiakkaista suosii perinteisiä lähi- palveluja digitaalisten palveluiden sijaan. Toinen merkittävä digistrategioissa toistuva teema on tiedon turvallinen kulku eri toimijoiden välillä sekä kerätyn tiedon entistä tehok- kaampi hyödyntäminen niin hoito tai palvelutyössä kuin tutkimuksessa. Lisäksi on huomi- oitava ammattihenkilöiden riittävä digitalisaatio-osaamisen kehittäminen. 14 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 2 Strategian valmistelu 2.1 Strategiavalmistelun suunnittelu Digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian valmistelu käynnistyi helmikuussa 2023. Ensimmäisenä valmisteluun osallistuneita ministeriön omia sekä sisältöasioiden että tiedonhallinnan asiantuntijoita valmennettiin yhteisessä koulutuksessa strategiatyös- kentelyyn liittyen. Valmennuksen avulla varmistettiin riittävän yhtenäinen näkemys läh- tötilanteesta ja työskentelyn tavoitteista sekä pohdittiin mm. strategian onnistumisen edellytyksiä. Tässä vaiheessa tunnistettiin yhteisesti tarve osallistaa keskeisiä sidosryhmiä tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa sitä kautta riittävä sitoutuminen työskentelyn tulok- siin. Lisäksi oli tarve kirkastaa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallin- nan hyödyntämisen tavoitteita strategisella tasolla siten, että voidaan tunnistaa keskeiset strategiset tavoitteet ja toimeenpanon keinot, tehdä valintoja toteutettavista toimen- piteistä käytettävissä olevien resurssien puitteissa sekä vähentää osaltaan pistemäistä ohjausta ja kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiossa ja tiedonhallin- nassa. Työskentelyn tavoitteet tiivistettiin kolmeen kysymykseen: Minne tai minkälaista päämäärää kohden sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja tiedonhallintaa kehite- tään, miksi juuri nämä päämäärät olisivat tavoittelemisen arvoisia ja miten eli minkälaisella keinovalikoimalla nämä päämäärät parhaiten saavutettaisiin (ks. Kuvio 1). Kuvio 1.  Strategiatyöskentelyn tavoitteet kysymyksinä. MINNE haluamme olla matkalla? MIKSI haluamme sinne päästä? MITEN haluamme päästä perille? 15 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 Valmistelussa strategia tunnistettiin alusta alkaen vaiheittaisena jatkumona, mitkä kuvat- tiin suunnitteluvaiheessa lähiajan tavoitteina kattaen noin viiden vuoden jakson, pidem- män aikavälin tavoitteina kattaen noin 10-15 vuoden ajanjakson sekä näihin liittyvänä tarvittaessa vuositasolle tarkentuvana toimeenpanosuunnitteluna (ks. Kuvio 2). Kuvio 2.  Strategiatyöskentelyn tavoiteasetanta ja vaiheistus. Strategian sisällöllinen valmistelu käynnistyi suunnitellun jälkeen aiempaa aineistoa koos- tamalla, toteuttamalla kansainvälinen digitalisaatiostrategioiden selvitys ja hyvinvoin- tialueiden asiantuntijoiden kanssa työpajoissa tarpeita tunnistamalla ja työstämällä. Strategian tavoitteiden tunnistamisen ja kirkastamisen työ käynnistyi hyvinvointialueiden kanssa ja työskentelyn edetessä osallistettiin ja kuultiin laajasti eri sidosryhmiä. 2.2 Valmistelun osallistujat Yhteensä strategian valmisteluun osallistettiin kaikkiaan noin 6000 yksittäistä henkilöä, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation tai hyvinvointialueen edustajaa sekä muita toi- mialueen sidosryhmien edustajia. Varsinainen strategian sisällön koostaminen käynnis- tettiin induktiivisesti eli ns. alhaalta ylöspäin työpajoissa hyvinvointialueiden edustajien kanssa (ks. Kuvio 3). Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, ja niihin osallistui asiantun- tijoita, kehittämis-, digi- ja tietohallintojohtajia useilta hyvinvointialueilta. Myös keskeis- ten kansallisten toimijoiden edustajia oli paikalla työpajoissa. Työpajatyöskentely koostui yhteisestä keskustelusta sekä pienryhmätyöskentelystä learning cafe -tyyppisesti tunnis- tettujen teemojen mukaan jakautuen. Tunnistetaan lyhyen aikavälin tavoitteet ja onnistuneen kehittämisen edellytykset Kuvataan strateginen visio sote-digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittämisestä: painopistealueet ja tavoitteet Laaditaan tiekartta tavoitteiden saavuttamiseksi Toimeenpano tarkennetaan hallituskausikohtaisessa suunnittelussa Seuranta ja mittarit Ylläpito 2-4 v syklissä Strategia + 5 v jaksolle Strategia + 10 v jaksolle Strategian toimeenpano 16 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 Kuvio 3.  Strategiatyöpajojen työskentelyvaiheet. Valmistellun materiaalin pohjalta järjestettiin strategian ensimmäinen avoin kommentoin- titilaisuus Suuntaviivat nyt! Sote digitalisaation ja tiedonhallinnan ajankohtaispäivässä 20.4.2023. Tilaisuutta varten strategialuonnos purettiin Mentimeter-alustalle palautteen antamiseksi. Lisäksi 9.5. kokoonnuttiin keskustelemaan tulevaisuuden asiakas- ja potilas- tietojärjestelmistä pyöreän pöydän tilaisuudessa. Tilaisuuksissa oli paikalla eri organisaa- tioiden edustajia, tutkijoita, järjestelmätoimittajia, järjestöjen ja oppilaitosten edustajia, opiskelijoita sekä muutoin aiheesta kiinnostuneita. Kesäkauden strategiamateriaalia jalostettiin eteenpäin virkamiesvalmistelussa. Lisäksi ajalla 7.6.-14.7.2023 kansalaiset pääsivät vastaamaan strategiavalmistelua tukevaan kansa- laiskyselyyn (ks. tarkemmin luku 2.3). Vastaajissa oli 4418 suomenkielistä ja 49 ruotsinkie- listä. Kyselyn ideana oli saada palautetta ja kehittämisideoita palvelujen tulevien käyttäjien näkökulmasta seuraavan laisilla kysymyksillä: Mikä sosiaali- ja terveydenhuollon digitaa- lisissa palveluissa on hyvää? Mitä pitäisi täydentää tai korjata? Millaisia digitaalisia sosi- aali- ja terveydenhuollon palveluja haluaisit käyttöösi tulevaisuudessa? Kyselyn tavoitteena oli samalla saada esiin myös niiden ihmisten mielipiteet, jotka eivät pysty tai halua nyt tai tulevaisuudessakaan käyttää digitaalisia palveluja. Strategialuonnoksen pohjalta pyydettiin palautteita ensin Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoilta kahdessa tilaisuudessa 8.5. ja 23.8.2023. Tämän lisäksi ministeriön asian- tuntijoille annettiin mahdollisuus tuottaa kirjallisia palautteita Howspace-alustalla 18.8.- 8.9.2023. Samanaikaisesti kerättiin strategialuonnokseen avointa palautetta kahdessa keskustelutilaisuudessa 4. ja 12.9.2023 sekä avattiin sähköinen palautelomake. Palautteissa erottui vahva usko digitalisaatiomuutokseen, mutta samalla tarve välttämättömään tie- donhallintalainsäädännön kehittämiseen muutoksen mahdollistamiseksi. Verrattaessa omaa osallistamista muiden maiden vastaaviin valmisteluihin (Satosuo 2023), strategiavalmistelussa on havaittavissa selvästi kaksi erilaista lähestymistapaa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vastaavaa strategiaa on valmisteltu pääasiallisesti viranomaistyös- kentelyssä osallistaen alueellista johtoa ja substanssiin liittyviä virastoja. Joissakin maissa TAUSTATIEDON KERÄÄMINEN JA TAVOITTEEN ASETTAMINEN Virkamiestyönä aiempaan materiaaliin pohjautuen Materiaalia hyödynnetään työpajoissa TYÖPAJA 1 TÄRKEIMPIEN KEHITTÄMISTEEMOJEN KUVAAMINEN Mitä pitää tapahtua, jotta tavoitteisiin päästäisiin? TYÖPAJA 2 KEHITTÄMISTEEMOJEN PURKAMINEN KEHITTÄMISKOHTEIKSI/ TEHTÄVIKSI Mitä käytännössä tulisi tehdä? TYÖPAJA 3 TOIMEENPANON SUUNNITTELU JA TIEKARTTA Projektiaihioiden priorisointi ja tiekartan kokoaminen priorisointiin perustuen 17 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 valmistelussa on ollut mukana enemmän tahoja ja erityisesti palveluntuottajia on haluttu kuulla. Esimerkiksi Norjan digitalisaatiostrategian valmistelussa on kuultu yli 60 toimijaa ja sidosryhmää, joita ovat olleet muun muassa potilas- ja muut edunvalvontajärjestöt, sosi- aali- ja terveydenhuollon henkilöstö, tutkijat ja alalla toimivat liike-elämän toimijat. Rans- kassa tekeillä olevan strategian valmistelukierroksella on kuultu lähes 5000 henkilöä, jotka ovat edustaneet niin terveydenhuollon ammattihenkilöitä, yksityisiä ja julkisia toimijoita sekä myös yksittäisiä kansalaisia. 2.3 Kansalaiskysely ja sen tulokset Kansalaiskysely järjestettiin kesäkautena, ja siinä vastaanotettiin noin 4500 vastausta. Kyselyn ideana oli saada palautetta ja kehittämisideoita palvelujen tulevien käyttäjien näkökulmasta seuraavan laisilla kysymyksillä: Mikä sosiaali- ja terveydenhuollon digitaa- lisissa palveluissa on hyvää? Mitä pitäisi täydentää tai korjata? Millaisia digitaalisia sosi- aali- ja terveydenhuollon palveluja haluaisit käyttöösi tulevaisuudessa? Kyselyn tavoitteena oli samalla saada esiin myös niiden ihmisten mielipiteet, jotka eivät pysty tai halua nyt tai tulevaisuudessakaan käyttää digitaalisia palveluja. Vastauksia hyödynnettiin sellaisinaan strategian tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten tarkentamisessa. Kyselyn perusteella jo käytössä oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisiin palve- luihin suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Tällaisten palvelujen nähdään lisäävän jousta- vuutta yksittäisen henkilön omassa asioinnissa. Niiden ansiosta ammattihenkilöille voisi jäädä aiempaa enemmän aikaa tavata läsnä asiointia tarvitsevat asiakkaat esimerkiksi vas- taanotolla. Digitaalisten palvelujen voidaankin sanoa olevan lähipalveluja, jotka ovat hel- posti saavutettavissa esimerkiksi kotoa. Nykyisistä ratkaisuista käyttäjät kehuvat erityisesti sähköisen lääkemääräyksen toteutusta ja siihen liittyviä OmaKanta-palveluja sekä säh- köistä ajanvarausta. Toisaalta käyttäjiä hämmentää digitaalisten palvelujen suuri määrä. Kyselyvastauksissa esitettiin myös parannusehdotuksia nykyisiin ratkaisuihin. Käyttäjien mielestä palvelujen löydettävyyteen pitäisi panostaa, sillä oikean sovelluksen tai käyttö- liittymän löytäminen saattaa olla vaikeaa. Samoin digitaalisten ratkaisujen helppokäyttöi- syyttä, ymmärrettävyyttä ja selkokielisyyttä pitäisi entisestään kehittää. Tähän liittyy myös tarve parantaa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kielivalikoimaa, jotta palvelut oli- sivat yhtä saavutettavia myös esimerkiksi ruotsiksi tai saameksi. Niin ikään digitaalisista palveluista olisi oltava riittävästi tietoa, jotta käyttäjä voisi luottaa näihin ratkaisuihin ja nii- hin sisältyvään tiedon käsittelyyn sekä joissakin tapauksissa mukaan liittyvän ammattihen- kilön asiantuntemukseen. 18 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 Palvelujen kirjavuuden sijaan olisi vahvistettava eri ratkaisujen yhteiskäyttöisyyttä ja yhteentoimivuutta. Yhteiskäyttöisyys tarkoittaa tässä esimerkiksi ”yhden luukun palveluja”. Toisin sanoen yksittäinen henkilö haluaa varmuutta siitä, että hän saa tarvitsemansa pal- velut yhdenvertaisesti ja riippumatta siitä, millä välineellä hän on yhteydessä palvelujärjes- telmään. Yhteentoimivuus varmistaakin, että jo kertaalleen kerätty ja tallennettu tieto olisi kaikkien palveluun osallistuvien tahojen saatavissa. Tiedon pitäisi myös siirtyä tarvittaessa palveluntuottajalta toiselle tai asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Ennen kaikkea tule- vien digipalveluiden odotetaan lisäävän joustavuutta palveluissa sekä mahdollisuutta per- sonoida palveluja omiin tarpeisiin tai omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Kyselyn vastaajien näkemyksissä korostui mahdollisuus vapauttaa ammattihenkilöiden työaikaa asiakkaiden kohtaamiseen ja konkreettisiin palvelutehtäviin hallinnollisten tehtä- vien sijaan. Tulevaisuuden kehityksessä vastaajat painottavat digitaalisten lähipalvelujen roolia, kun yhä enemmän arvostetaan ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja itselle personoitavia palvelukokemuksia. Tulevaisuudessa tietoa ja osaamista halutaan hyödyn- tää entistä paremmin. Lisäksi tulevaisuuden digitaaliset palvelut voisivat parantaa henki- lön omaa kokemusta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. 19 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 3 Strategiset tavoitteet 3.1 Visio Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan visio tiivistää tavoitteen, jota kohti strategisella muutoksella pyritään (Kuvio 4). Visio tiivistyy strategian otsikon eli digitaalisuus toimii sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Henkilöille annetaan entistä parempia mahdollisuuksia omatoimisuuteen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidossa yksit- täisinä ihmisinä, palvelujen asiakkaina tai oman lähipiirinsä asioiden hoitajana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden joustavuutta ja tehokkuutta lisätään asiakas- ja palveluoh- jauksella ja kehittyneen teknologian käyttöönotolla samalla henkilöstön työkuormaa vähentäen. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään perustuen vaikuttavuustietoon ja näyt- töön eli tutkittuun tai arvioituun tietoon entistä laadukkaammin sekä sosiaalisesti, talou- dellisesti ja ekologisesti kestävästi. Kuvio 4.  Tiivistys sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategisen kehittämisen visiosta. Mahdollisuuksia omatoimisuuteen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidossa. Joustavuutta ja tehokkuutta palveluihin asiakas- ja palvelu- ohjauksella ja kehittyneen teknologian käyttöönotolla henkilöstön työkuormaa vähentäen. Vaikuttavuustietoon perustuen järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelut laadukkaasti ja kestävästi. DIGITAALISUUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KIVIJALAKSI 20 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 3.2 Tavoitteet ja niiden kuvaukset Vision toteuttamiseksi on tunnistettu neljä pääasiallista tavoitetta, joiden toteutuminen mahdollistaa vision saavuttamisen. Tavoitteet on kuvattu alla: 1. Henkilön on mahdollista ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella. Ihmiset voivat ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään vaikuttavilla digitaalisilla toimintamalleilla, jotka tukevat ennaltaehkäisyä ja elintapaohjausta (esim. liikunnan lisäämistä) poikkihallinnollisesti. Omassa käytössä olevat digitaaliset välineet ovat helppokäyttöisiä ja niitä voi tarvittaessa personoida. Tietoon perustuva palvelutarpeen ennakointi mahdollistaa varhaisen ennaltaehkäisyn ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. 2. Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset palvelut ovat ensisijaisia niissä tilanteissa, joihin ne sopivat. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluita kehitetään digitaalisiksi ja digitaalista osallistumista kannustaen. Asiakas voi hyödyntää digitaalisia palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalista asiakas- ja palveluohjausta on kehitetty alueellisesti yhtenäisiä, kansallisia ratkaisuja hyödyntäen (mm. yhden luukun periaate, digitaalinen sote-keskus). 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa on vähennetty hyödyntämällä tietoa paremmin ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä ja asiakkaille on käytettävissään tarvittavat ajantasaiset asiakastiedot palveluiden ja hoidon toteuttamiseen. Samoin varmistetaan riittävä digitalisaatio-osaaminen palveluissa asiakkaille ja ammattihenkilöille. Tieto on saatavilla helppokäyttöisesti ja turvallisesti yli organisaatiorajojen ja eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden välillä. Ammattihenkilön työkuormaa vähennetään järjestelmäkehityksellä ja lainsäädännön avulla. Kanta-palvelut tukevat digitaalisten palveluiden hyödyntämistä koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset palvelut ovat vaikuttavia, ennakoivia ja tietoperusteisia sekä asiakkaalle joustavia ja ekologisesti kestäviä. 21 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 4. Johtajilla, päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti käytössä palveluista ja etuuksista kertyvää tietoa. Luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa palvelujärjestelmästä, palvelutuotannosta ja etuuksista on käytettävissä tietoturvallisesti ja tietosuojaperiaatteiden mukaisesti jalostettuna eri käyttäjäryhmien (esim. johtaja, tutkija, innovaattori) tarpeisiin. Hyvinvointialueiden ohjausta varten tietoa kerätään mm. väestön hyvinvoinnista, palveluiden käytöstä, laadusta ja vaikuttavuudesta. Eri tietoaineistojen yhdistelyssä ja analytiikassa voidaan hyödyntää kehittynyttä teknologiaa. 3.3 Onnistumisen edellytykset eli menestystekijät ja niiden kuvaukset Vision ja tavoitteiden onnistumisen edellytyksenä on lisäksi tunnistettu kuusi menes- tystekijää. Nämä onnistumisen edellytykset varmistavat osaltaan vision ja tavoitteiden saavuttamista. 1. Mahdollistava lainsäädäntö. Valmistellaan digitalisaatiota mahdollistavaa lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan mm. tiedon yhteiskäyttöisyys, digitaalisten toimintaprosessien kehittäminen ja hyödyntäminen, ammattihenkilöiden roolit, uuden teknologian hyödyntäminen. Tehtävinä lisäksi mm. kansalaisen ja ammattilaisen tuottaman tiedon yhteensovittaminen, päätöksenteon automaation mahdollistaminen, tiedonsiirron helpottaminen. Huomioidaan myös EU-säädöskehittäminen. 2. Kansallisesti selkeät roolit ja vastuut eli sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan ohjausmallin edelleen kehittäminen. Kehitetään tiedonhallinnan ja digitalisaation ohjaus- ja hallintamallia. Varmistetaan yhteentoimivat toimintamallit ja prosessit eri toimijoiden välillä: kansalliset toimijat, yhteistyöalue, hyvinvointialue, kunnat ja yhteistyö yritysten kanssa. Mahdollistetaan digitaalisten palveluiden hyödyntäminen yli aluerajojen. 3. Tiedonhallinnan linjaukset. Päivitetään tiedonhallinnan linjaukset strategisten tavoitteiden mukaisiksi ja varmistetaan yhteentoimivuuden toteutuminen sen eri tasoilla. Samalla varmistetaan tietoturva- ja tietosuojaperiaatteiden toteutuminen käyttöönotettavissa ratkaisuissa. 22 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 4. Digiosaamisen kehittäminen. Varmistetaan, että kansalaiset osaavat käyttää digitaalisia palveluita, että organisaatioilla on valmiudet tuottaa digitaalisia palveluita ja että ammattilaiset hallitsevat digitaaliset toimintaprosessit. Digitaalinen osaaminen nostetaan osaksi kansalaisten perustaitoja. Varmistetaan tukea niille, jotka eivät pysty digitaalisia palveluita käyttämään. 5. Digitaalisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja niiden kehittämisen eettisyys ja kestävyys (vastuullisuus). Varmistetaan digitaalisten palvelujen kehittämistä siten, että digi-osallisuus vahvistuu ja yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluissa toteutuu. Yksilölle annetaan mahdollisuuksia hallita digitaalista terveyttään ja tietojaan. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on ihmislähtöistä, ja siinä varmistetaan palveluiden helppokäyttöisyys, kaksi- tai tarvittaessa monikielisyys sekä saavutettavuus (esteettömyys). Esim. tekoälyä hyödyntävissä palveluissa pyritään varmistamaan läpinäkyvyys, ymmärrettävyys ja syrjimättömyys. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä huomioidaan ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. 6. Teknologisen kehityksen hyödyntäminen. Seurataan uusia innovaatioita ja tutkimusta sekä valitaan teknisiä ratkaisuja ja mm. yhteisiä standardeja siten, että käytettävissä on ajantasainen, edistyksellinen sekä vaikuttavaksi ja kustannusvaikuttavaksi arvioitu tekniikka, kuten tekoäly, robotiikka, puettava teknologia, sensorit. Varmistetaan, että STM ohjaa tarkoituksenmukaisesti kehitystä toivottuun suuntaan. Selkiytetään kokeiluille ja yrityksille asetettavia vaatimuksia. Tutkimus- ja innovaatiotoiminta tukee kansallista kehitystä, tuottaa liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistää kansainvälistä menestystä ja vientiä. Linkittyy lisäksi TEM:n, STM:n ja OKM:n terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaan. 23 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 4 Strategian toimeenpano 4.1 Strateginen tiekartta Strategisiin tavoitteisiin tunnistetut tehtävät on kuvattu yhteiseen tiekarttaan (Kuvio 5). Tiekartta kuvaa kehittämisen kokonaisuutta eli niitä tavoitteisiin tunnistettuja toimen- piteitä tai tehtäväkokonaisuuksia, joilla tavoitteet olisivat saavutettavissa. Tiekartta on kuvattu viitteellisesti, mikä tarkoittaa, että tehtäväkokonaisuuksia edistetään tarkemman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tar- kemmassa suunnittelussa tiekarttaan sisältyviä tehtäväkokonaisuuksia ja niiden toteutta- misen aikatauluja tarkennetaan hallitusohjelmaan perustuen ja vuositasolla. Kuvio 5.  Strategian tehtävät koostava tiekartta. Digitaalinen sote-keskus ja asiakas- ja palveluohjaus Tiedon digisoinnista digitaalisiin toimintamalleihin Hyvinvointitieto otetaan käyttöön Asiakkaan tukeminen palveluissa Hyvinvoinnin digitaaliset toimintamallit ja palvelut Yhteentoimivuuden linjaukset ja tietomallien valinta Kanta-tietojärjestelmäpalveluiden modernisointi Tiedon laadun varmistaminen Kanta-tietojen hyötyjen parantaminen Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja sote-tiedon toisiokäytön kehittäminen Tiedonhallinnan ja digitalisaation hallinta- ja ohjausmallin kehittäminen 2023-2024 2026-27 2028-20352025 24 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 4.2 Tehtäväkokonaisuudet Strateginen tiekartta koostaa 13 tehtäväkokonaisuutta. Jokaisen tehtäväkokonaisuuden osalta on kirjattu pääasiallisen kuvauksen lisäksi alustava vastuurooli ja mittariehdotus suunniteltua seurantaa varten. 4.2.1 Digitaalinen sote-keskus ja asiakas- ja palveluohjaus Käynnistetään kokeilu kansallisesta digitaalisesta sote-keskuksesta, millä varmistettaisiin kansallisten ja alueellisten palveluiden integrointi. Varmistetaan kansallisesti yhteisten pal- veluiden hyödyntäminen sote-keskuksissa sekä asiakas- ja palveluohjauksessa hyödyntäen mm. yhteistä asiakassuunnitelmaa. Tehtävävastuu: alueellista yhteistyötä, STM, THL Mittari: digipalvelujen käytön osuus; digi-sote-keskuksen käyttömäärät; asiakaspalaute; niiden asiakkaiden osuus, joilla tehty palvelutarpeen arviointi 4.2.2 Tiedon digitoinnista digitaalisiin toimintamalleihin Kehitetään ja mahdollistetaan digitaalisia toimintamalleja hyvinvointialueilla ja niiden yhdyspinnoilla; vakiinnutetaan yhteentoimivat mallit valtakunnallisesti. Toteutetaan läh- tötilanteen arviointi alueiden toimista sekä selvitetään rahoitus digitaaliseen arkistointiin. Tuetaan alueita tunnistamaan tehtäviä, joissa järjestelmäautomaatiota voisi hyödyntää, esim. kroonisten sairauksien hoidossa (seurannan prosessin digitalisointi) tai pitkäkestois- ten tilanteiden seurannassa. Tehtävävastuu: Alueellinen kehittäminen ja yhteistyö, mahdollinen kansallinen tuki ja arviointi Mittari: henkilöstön työtyytyväisyys, asiakastyytyväisyys, automatisoitujen prosessien määrä 4.2.3 Asiakkaan omat tiedot käyttöön Asiakas saa omat asiakas- ja potilastietonsa käyttöön ja tuottaa itse tietoa (ns. hyvinvoin- titieto eli asiakkaan itse tuottama tieto). Arvioidaan sote-palvelujärjestelmän tarvitsemia, ensisijaisia hyvinvointitietoja. Selkeytetään Kanta-Omatietovarannon liiketoimintamalli, 25 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 EHDS-yhteensopivuus ja varmistetaan rajapinnat mobiili-Kantaan sekä asiakastie- don käytöstä sovelluksissa (COM(2022) 197). Valmistellaan esitys hyvinvointisovellusten korvattavuudesta. Tehtävävastuu: säädöstyö STM, toimintamallit THL, Kanta Kela Mittari: hyvinvointitiedon käyttö palveluprosesseissa, asiakastyytyväisyys 4.2.4 Asiakkaan osallisuus palveluissa Vähennetään eriarvoistumista ja digitaalista syrjäytymistä; tuetaan henkilön osallisuutta omissa palveluissaan ja hoidoissaan sekä digitaalista lukutaitoa. Asiakkaiden ja ammatti- henkilöstön digitalisaatiokyvykkyyksiä kehitetään, jotta asiakas saa tarvitsemiaan palve- luja ja ammattilainen osaa toimia digitaalisia palveluja monipuolisesti hyödyntäen omassa tehtävässään asiakkaan tarpeiden mukaan. Esim. digitaalinen terveystarkastus perus- tuu henkilöstä jo palveluissa oleviin tietoihin. Varmistetaan omaisten tai muiden puolesta asioivien mahdollisuus osallistua ja saada riittävä tuki asiakkaan palveluissa. Tuotetaan tie- toa palvelujärjestelmästä asiakkaille valitsemisen vapauden tueksi. Tehtävävastuu: laaja-alaisessa yhteistyössä Mittari: asiakastyytyväisyys, digitaalisesti toteuttavien tehtävien määrä, sovellusten käyttö- määrät ja käytettävyys 4.2.5 Hyvinvoinnin digitaaliset toimintamallit ja palvelutehtävä Digitaaliset toimintamallit tukevat ennaltaehkäisyssä ja hyvinvointia edistävien palvelu- jen käytössä toimiala- ja sektorirajat ylittäen. Varmistetaan yhteentoimivuus kansallisella ohjauksella. Hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin tietopohjaa vahvistetaan vaikuttavan ennaltaehkäisyn tukena. Tehtävävastuu: Alueellinen kehittäminen ja yhteistyö ja siihen kansallisen toimijan tuki Mittari: terveydenhuollon toimenpiteet (Avohilmo), liikkuvien määrä jne. (TerveSuomi) 26 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 4.2.6 Tiedon laadun varmistaminen Otetaan käyttöön tiedon laatustandardit ja tiedon laatu varmistetaan sen käyttötarkoi- tukset huomioiden. Vähennetään päällekkäisiä tiedonkeruita kehittämällä tiedonsiirto- ratkaisuja ja lisäämällä automatisaatiota tiedon tallennuksessa ja laadun tarkastuksessa. Vahvistetaan samalla tiedon saavutettavuutta. Tehtävävastuu: THL, Kela sekä alueellinen yhteistyö Mittari: tiedon laadun seurantamittarit 4.2.7 Yhteentoimivuuden linjaukset ja tietomallien valinta Sitoudutaan yhteistyössä tuotettuihin yhteentoimivuuden kansallisiin linjauksiin vuoteen 2024 mennessä. Varmistetaan semanttisen yhteentoimivuuden toteutuminen ottamalla käyttöön tarvittavat tiedon tuottamista, siirtämistä, käsittelyä ja jakelua ohjaavat tieto- mallit lähtökohtana kansainväliset tietomallit ja standardit sekä rajapintaratkaisuja arvi- oimalla. Huomioidaan toiminnallisen, lainsäädännöllisen ja teknisen yhteentoimivuuden näkökulmat. Tehtävävastuu: THL koordinoi Mittari: KV/EU-standardeja ja yhteentoimivia tietorakenteita hyödyntävien ratkaisujen määrä 4.2.8 Kanta-tietojärjestelmä-palveluiden arviointi ja uudistaminen Kanta-arkkitehtuuri ja toimintalogiikka modernisoidaan asiakirjapohjaisesta datapohjai- seksi. Otetaan käyttöön uutta teknologiaa ja standardeja hallitusti sekä arviointiin perus- tuen, erityisesti huomioiden EU-yhteiskehittämisen vaatimukset. Arvioidaan robotiikan hyödyntämistä tiedonsiirrossa. Mahdollistetaan mm. pienille yksityisille palveluntuottajille asiakastietojen kirjaaminen ja tallentaminen suoraan Kantaan kevyellä käyttöliittymällä. Tehtävävastuu: ulkoinen hankinta arvioinnista (STM); kehittämistoimet Kela, THL; alueelli- nen kehittäminen linjassa Mittari: kevyen käyttöliittymän selvitys (k/e), käyttäjämäärät, -tyytyväisyys, datapohjaisesti siirrettävän tiedon osuus 27 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 4.2.9 Kanta-tietojen hyötyjen parantaminen Vahvistetaan Kannan roolia asiakkaan rajapintana omiin tietoihinsa ja kehitetään asiakas- tiedon näkyvyyttä asiakkaalle (henkilölle) itselleen. Edistetään Kanta-palveluiden käytet- tävyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille. Järjestetään toimijalähtöistä vuoropuhelua Kanta-kehittämisen tarpeista ja priorisoinnista. Otetaan käyttöön uutta tek- nologiaa, kuten tekoälypohjaisia ratkaisuja Kanta-tiedon hyödyntämiseen. Tehtävävastuu: THL, Kela; alueelliset tarpeet kehittämisessä huomioiden Mittari: Kanta-tietojen siirtomäärät, asiakastyytyväisyys, puretut rekisteritiedonkeruut jne. 4.2.10 Kansallinen ja alueellinen palvelujärjestelmän ohjaus ja johtaminen kehittämällä sote-tiedon toisiokäyttöä Tietopohjan kehittäminen on kytketty kansallisen tason palvelujärjestelmän kehitystä ohjaaviin strategioihin, jotta pystytään vastaamaan kansallisiin vaikuttavuus-, kustannus- vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteisiin. Tehtävävastuu: STM, THL; osallistujina Kela, HVA:t jne. Mittari: tietopohjan kehittämistarpeiden toteutuminen, ajantasaisuus ja automaatioaste tietotuotannossa, asiakastyytyväisyys 4.2.11 Tiedon käyttö tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa Edistetään eri toimijoiden edellytyksiä ja yhteistyötä tutkimukseen ja innovaatiotoimin- taan. Käytettävissä on tehokkaat ja laadukkaat ympäristöt tiedon käsittelyyn ja analysoin- tiin. Toimintaympäristö tukee kansainvälistä yhteistyötä ja suomalaisen tutkimuksen ja tuotekehityksen kansainvälistä menestystä. Tehtävävastuu: STM: arviointi, lainsäädäntö; THL, Findata päävastuu kehittämistoimin- nasta; osallisina rekisterinpitäjät ja tutkijayhteisö Mittari: tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehitys, tietolupamäärät, asiakastyytyväisyys, prosessin läpimenoaika (Findata) 28 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 4.2.12 Tiedonhallinnan ja digitalisaation hallinta- ja ohjausmallin kehittäminen Digitalisaation ja tiedonhallinnan ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvää hallinta- ja toi- mintamallia selkeytetään, ml. tehtävät, roolit ja vastuut. Valmistelussa huomioidaan laa- ja-alaisempi ohjauskokonaisuus ja sen kehittäminen hallitusohjelmatavoitteen mukaisesti. Lisäksi toimeenpanossa tarkennetaan kokonaisarkkitehtuurin rooli sosiaali- ja terveyden- huollon ohjauskokonaisuudessa. Tehtävävastuu: STM, vuorovaikutteinen keskustelu virastojen ja HVA:n kanssa Mittari: hallintamalli ja uudet ohjausrakenteet käytössä, kehittämishankkeiden hyötyjen arvioinnin tulosten hyödyntäminen 4.2.13 Digiturva Digiturvallinen ammattihenkilöiden toiminta reaaliaikaisesti yhteisillä periaatteilla, laa- dukkain tiedoin ja taidoin minimoiden epäedulliset tapahtumat turvallisesti ja johdetusti sekä varmistetaan sujuva toiminta uusien teknologioiden käytössä, huomioiden tarpeen mukaan olosuhteiden muutokset. Huom. Tarkempi kuvaus toimeenpanosta digitalisaatio-ohjelman suunnitelmassa. Tehtävävastuu: STM, hyvinvointialueet, yksityiset palveluntuottajat Mittari: Ei erillistä mittaria. Seuranta toteutetaan osana STM:n ohjausmallia ja vuosikeskus- teluja ja niissä asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa. 29 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 5 Strategian seuranta ja ylläpito Strategian toimeenpanoa hankkeistetaan osana muuta sosiaali- ja terveydenhuollon digi- talisaation ja tiedonhallinnan ohjauskokonaisuutta. Ohjauskokonaisuuteen sisältyy tällä hetkellä mm. Kanta-kehittämisen eli valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehit- tämisen ohjaus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueen osalta Suomen kestävän kasvun ohjelman ohjaustehtävät vuoteen 2025 asti. Hallituskauden toimeenpanoa tar- kennetaan osana kansallista palvelureformia, mihin sisältyy mm. digitalisaatio-ohjelma, sekä osana lääkeasioiden uudistusta, mihin sisältyy myös lääkeasioiden tiedonhallinnan kehittämistehtävät. Toimeenpanon seurantaa varten jo strategiaa laadittaessa tunnistettiin alustavasti kan- sallisen tason mittareita. Näitä mittareita on mahdollista tarkentaa vielä toimeenpanon ohjelmasuunnittelun edetessä esimerkiksi prosessi- ja tulosmittareina. Vertailukelpoisen lähtötilanteen selvittämiseksi on mahdollista toteuttaa vielä myös lähtötilanteen kartoitus strategian toimenpidevalikoimassa tunnistetuista kohteista. Tarkoituksena on, että stra- tegian toimeenpanoa ja toimenpiteiden onnistumista seurataan vuositasolla. Seuranta toteutetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan alaisessa Digitalisaation ja tiedonhallinnan jaostossa. Jaoston jäsenet koostuvat STM:n, VM:n, THL:n sekä hyvinvointi- alueiden asiantuntijoista. Tarvittaessa palautetta voidaan kerätä laajemminkin hyvinvointi- alueilta ja muilta keskeisiltä toimijoilta. Seurantaa toteutetaan vähintään vuositasolla. Ensimmäisen vaiheen toimeenpano-ohjelma eli digitalisaatio-ohjelma laaditaan käyn- nissä olevaksi hallituskaudeksi. Hallituskauden lopussa voidaan toteuttaa laajemmin kaikki strategiassa tunnistetut tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet kattava väliarviointi. Väli- arvioinnin pohjalta voidaan tarvittaessa päivittää strategian tavoitteita, toimenpideko- konaisuutta tai toimeenpanoa. Tarkoituksena olisi toteuttaa ns. rullaavaa strategiaa eli tarkoituksenmukaisesti päivittää strategian tavoitteita ja tehtäviä. Strategian tavoitteiden tai toimenpidevalikoiman mahdolliset muutokset vahvistetaan ministerijohtoryhmässä. Tällä tavoin varmistetaan strategian riittävä laaja-alaisuus ja visionäärisyys. 30 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32 L Ä H T E E T COM(2022) 197. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta. Strasbourg 3.5.2022. COM(2022) 197 final. https://eur-lex. europa.eu/resource.html?uri=cellar:dbfd8974-cb79-11ec-b6f4-01aa75ed71a1.0006.02/ DOC_1&format=PDF COM(2017) 134. Communication from the Commission to the European Parlia- ment, The Council, the European Economic and Social Committee and the Com- mittee of the Regions. European Interoperability Framework – Implementation Strategy. Brussels, 23.3.2017. COM(2017) 134 final. https://eur-lex.europa.eu/resource. html?uri=cellar:2c2f2554-0faf-11e7-8a35-01aa75ed71a1.0017.02/DOC_1&format=PDF EU 2019. Ehdotus neuvoston päätelmiksi hyvinvointitaloudesta, Euroopan unionin neu- vosto, 2019, https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13171-2019-INIT/fi/pdf GOV.UK 2019. Advancing our health: prevention in the 2020s – consulta- tion document. Cabinet Office and Department of Health and Social Care, UK Government 22.6.2019. https://www.gov.uk/government/consultations/ advancing-our-health-prevention-in-the-2020s Satosuo, Sanni 2023. Kansainväliset lähestymistavat digitalisaatiostrategioihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiatyön selvitys. Sosiaali- ja ter- veysministeriö, Ohjausosasto 23.5.2023. https://stm.fi/documents/1271139/164059965/ KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf/d9092291-f32e-79d2- d674-6d454748b43c/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023. pdf?t=1685959608235 STM 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8 STM 2019:1. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian väliarviointi : Loppuraportti 14.11.2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4023-9 STM 2022:18. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5427-4 VN 2023:58. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8 https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:dbfd8974-cb79-11ec-b6f4-01aa75ed71a1.0006.02/DOC_1&format=PDF https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:dbfd8974-cb79-11ec-b6f4-01aa75ed71a1.0006.02/DOC_1&format=PDF https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:dbfd8974-cb79-11ec-b6f4-01aa75ed71a1.0006.02/DOC_1&format=PDF https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:2c2f2554-0faf-11e7-8a35-01aa75ed71a1.0017.02/DOC_1&format=PDF https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:2c2f2554-0faf-11e7-8a35-01aa75ed71a1.0017.02/DOC_1&format=PDF https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13171-2019-INIT/fi/pdf https://www.gov.uk/government/consultations/advancing-our-health-prevention-in-the-2020s https://www.gov.uk/government/consultations/advancing-our-health-prevention-in-the-2020s https://stm.fi/documents/1271139/164059965/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf/d9092291-f32e-79d2-d674-6d454748b43c/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf?t=1685959608235 https://stm.fi/documents/1271139/164059965/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf/d9092291-f32e-79d2-d674-6d454748b43c/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf?t=1685959608235 https://stm.fi/documents/1271139/164059965/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf/d9092291-f32e-79d2-d674-6d454748b43c/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf?t=1685959608235 https://stm.fi/documents/1271139/164059965/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf/d9092291-f32e-79d2-d674-6d454748b43c/KV+l%C3%A4hestymistavat+digistrategioihin+5+2023.pdf?t=1685959608235 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4023-9 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5427-4 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8 stm.fi /julkaisut julkaisut.valtioneuvosto.fi ISSN pdf: 1797-9854 ISBN pdf: 978-952-00-9889-6 Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö Esipuhe 1 Johdanto 1.1 Tavoitteet strategiavalmistelulle 1.2 Muuttuva toimintaympäristö 1.3 Kansainväliset lähestymistavat digitalisaatiostrategioihin 2 Strategian valmistelu 2.1 Strategiavalmistelun suunnittelu 2.2 Valmistelun osallistujat 2.3 Kansalaiskysely ja sen tulokset 3 Strategiset tavoitteet 3.1 Visio 3.2 Tavoitteet ja niiden kuvaukset 3.3 Onnistumisen edellytykset eli menestystekijät ja niiden kuvaukset 4 Strategian toimeenpano 4.1 Strateginen tiekartta 4.2 Tehtäväkokonaisuudet 4.2.1 Digitaalinen sote-keskus ja asiakas- ja palveluohjaus 4.2.2 Tiedon digitoinnista digitaalisiin toimintamalleihin 4.2.3 Asiakkaan omat tiedot käyttöön 4.2.4 Asiakkaan osallisuus palveluissa 4.2.5 Hyvinvoinnin digitaaliset toimintamallit ja palvelutehtävä 4.2.6 Tiedon laadun varmistaminen 4.2.7 Yhteentoimivuuden linjaukset ja tietomallien valinta 4.2.8 Kanta-tietojärjestelmä-palveluiden arviointi ja uudistaminen 4.2.9 Kanta-tietojen hyötyjen parantaminen 4.2.10 Kansallinen ja alueellinen palvelujärjestelmän ohjaus ja johtaminen kehittämällä sote-tiedon toisiokäyttöä 4.2.11 Tiedon käyttö tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa 4.2.12 Tiedonhallinnan ja digitalisaation hallinta- ja ohjausmallin kehittäminen 4.2.13 Digiturva 5 Strategian seuranta ja ylläpito Lähteet