Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus
Ali-Yrkkö, Jyrki; Kaitila, Ville; Kuusi, Tero; Lehmus, Markku; Pajarinen, Mika; Seppälä, Timo (2021-11-04)
Ali-Yrkkö, Jyrki
Kaitila, Ville
Kuusi, Tero
Lehmus, Markku
Pajarinen, Mika
Seppälä, Timo
Valtioneuvoston kanslia
04.11.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:59This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-209-1Tiivistelmä
Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet keskimäärin suurempia kuin Ruotsin, Tanskan ja useimpien muiden kehittyneiden maiden vaihtelut. Tulosten mukaan, mitä suurempi maan bkt on ja mitä korkeampi on sen elintaso, sitä pienemmät ovat suhdannevaihtelut. Yleispäteviä suhdannevaihtelujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä löytyi kuitenkin vähän. Koronakriisissä globaalit arvoketjut toimivat välityskanavina. Vuoden 2020 Suomen bkt:n laskusta noin viidesosa johtui ulkomaisten arvoketjujen kautta tulleista häiriöistä. Vaikka arvoketjujen kautta voi joskus tulla myös negatiivisia vaikutuksia, Suomen ja suomalaisten yritysten etu pitkällä aikavälillä on olla niissä mukana.
Vuonna 2020 arvoketjuhäiriöt johtuivat pitkälti siitä, että tautitapausten tai rajoitustoimien seurauksena välituotteita valmistavien yritysten tuotanto väheni. Syksyllä 2021 arvoketjuhäiriöt johtuvat pikemminkin kovasta kysynnästä, varastojen vähyydestä, kuljetuskustannusten noususta ja konttipulasta.
Suomen kaltaisen pienen avotalouden on käytännössä mahdotonta täysin estää kielteisiä vaikutuksia, jotka tulevat maan rajojen ulkopuolelta. Eri kriiseihin vaikuttavat myös eri tekijät. Pitkällä aikavälillä innovaatiopolitiikalla voidaan ehkä pystyä monipuolistamaan talouden rakennetta. Tulosten mukaan arvoketjuhäiriöiden seurauksena monet yritykset pyrkivät itse parantamaan toimintavarmuuttaan. On vaikea keksiä, millä politiikkatoimilla pystyttäisiin poistamaan arvoketjuhäiriöitä joitain erityistapauksia lukuun ottamatta. Parasta politiikkaa saattaakin olla se, talouden yleistä toimintaympäristöä pyritään parantamaan.
Vuonna 2020 arvoketjuhäiriöt johtuivat pitkälti siitä, että tautitapausten tai rajoitustoimien seurauksena välituotteita valmistavien yritysten tuotanto väheni. Syksyllä 2021 arvoketjuhäiriöt johtuvat pikemminkin kovasta kysynnästä, varastojen vähyydestä, kuljetuskustannusten noususta ja konttipulasta.
Suomen kaltaisen pienen avotalouden on käytännössä mahdotonta täysin estää kielteisiä vaikutuksia, jotka tulevat maan rajojen ulkopuolelta. Eri kriiseihin vaikuttavat myös eri tekijät. Pitkällä aikavälillä innovaatiopolitiikalla voidaan ehkä pystyä monipuolistamaan talouden rakennetta. Tulosten mukaan arvoketjuhäiriöiden seurauksena monet yritykset pyrkivät itse parantamaan toimintavarmuuttaan. On vaikea keksiä, millä politiikkatoimilla pystyttäisiin poistamaan arvoketjuhäiriöitä joitain erityistapauksia lukuun ottamatta. Parasta politiikkaa saattaakin olla se, talouden yleistä toimintaympäristöä pyritään parantamaan.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.