Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus

Abstract

Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet keskimäärin suurempia kuin Ruotsin, Tanskan ja useimpien muiden kehittyneiden maiden vaihtelut. Tulosten mukaan, mitä suurempi maan bkt on ja mitä korkeampi on sen elintaso, sitä pienemmät ovat suhdannevaihtelut. Yleispäteviä suhdannevaihtelujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä löytyi kuitenkin vähän. Koronakriisissä globaalit arvoketjut toimivat välityskanavina. Vuoden 2020 Suomen bkt:n laskusta noin viidesosa johtui ulkomaisten arvoketjujen kautta tulleista häiriöistä. Vaikka arvoketjujen kautta voi joskus tulla myös negatiivisia vaikutuksia, Suomen ja suomalaisten yritysten etu pitkällä aikavälillä on olla niissä mukana.

Vuonna 2020 arvoketjuhäiriöt johtuivat pitkälti siitä, että tautitapausten tai rajoitustoimien seurauksena välituotteita valmistavien yritysten tuotanto väheni. Syksyllä 2021 arvoketjuhäiriöt johtuvat pikemminkin kovasta kysynnästä, varastojen vähyydestä, kuljetuskustannusten noususta ja konttipulasta.

Suomen kaltaisen pienen avotalouden on käytännössä mahdotonta täysin estää kielteisiä vaikutuksia, jotka tulevat maan rajojen ulkopuolelta. Eri kriiseihin vaikuttavat myös eri tekijät. Pitkällä aikavälillä innovaatiopolitiikalla voidaan ehkä pystyä monipuolistamaan talouden rakennetta. Tulosten mukaan arvoketjuhäiriöiden seurauksena monet yritykset pyrkivät itse parantamaan toimintavarmuuttaan. On vaikea keksiä, millä politiikkatoimilla pystyttäisiin poistamaan arvoketjuhäiriöitä joitain erityistapauksia lukuun ottamatta. Parasta politiikkaa saattaakin olla se, talouden yleistä toimintaympäristöä pyritään parantamaan.