Aluehallinnon uudistamisen vaikutukset (AHMA) -esiselvitys
Karhinen, Joonas (2016-04-04)
Karhinen, Joonas
Työ- ja elinkeinoministeriö
04.04.2016
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6:2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-084-8Tiivistelmä
Helmikuun alussa 2016 valmistunut esiselvitys ennakoi Sipilän hallitusohjelmaan kirjattua aluehallinnon uudistamista. Selvityksessä keskityttiin keräämään tietoa ja ymmärrystä seuraavista kolmesta tutkimuskysymyksestä: 1. Miten kaavailtu aluehallintouudistus mahdollisesti vaikuttaisi aluekehittämisjärjestelmään ja rakennerahastojen hallinnointiin? 2. Miten kaavailtu aluehallintouudistus mahdollisesti vaikuttaisi ELY-palvelujen ja TE-palveluiden asiakaslähtöisyyteen, toiminnan kustannustehokkuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen? 3. Mitä voidaan oppia vuoden 2010 aluehallintouudistuksen kokemuksista sekä ELY-keskusten/TE-toimistojen organisoinnista ja ohjauksesta tähän asti? Esiselvitystä varten läpikäytyjen aineistojen ja haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että hallituksen linjaama aluehallinnon uudistus tulee vaikuttamaan läpileikkaavasti aluekehittämisjärjestelmään. Uudistus koetaan ennen muuta mahdollisuutena. Uudistus nähdään monissa tapauksissa suoranaisena välttämättömyytenä, tilaisuutena rakentaa aidompi (so. kansanvaltainen) ja parempi aluehallinto. Yksi mahdollisuus piilee siinä, että aluekehittämisestä tulee aidosti aluelähtöistä ja paikallistasolla toteutettavaa. Keskeisin avoin kysymys liittyy siihen, miten uudenlaista, itsehallintoon tukeutuvaa aluekehittämisjärjestelmää tulisi ohjata. Miten tärkeiksi aluehallinto ja aluekehittäminen loppujen lopuksi koetaan verrattuna keskustelua dominoivaan sote-uudistukseen? Esiselvityksen perusteella, ennen hallituksen tarkempia linjauksia, on vaikea ennakoida, miten kaavailtu uudistus tulee vaikuttamaan ELY-keskusten ja TE-palveluiden asiakaslähtöisyyteen, toiminnan kustannustehokkuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Haastatellut asiantuntijat pitivät erityisen tärkeänä, ettei uudistus (esim. tehtävien hajauttaminen) saa hidastaa tai hankaloittaa käynnissä olevaa digitalisaatiokehitystä. Asialla on merkitystä sekä palveluiden asiakaslähtöisyydelle että tuottavuuden ja kustannustehokkuuden edistämiselle. Jos uudistuksen valmistelu keskittyy liiaksi (hallinto)rakenteisiin, on riskinä, että em. pyrkimykset vaarantuvat. Uudistuksessa pitää huolehtia, ettei prosessien kehittämisessä ja palveluiden tuottamisessa jouduta ottamaan taka-askeleita. Aluehallintoa uudistettiin edelliskerran ALKU-hankkeessa vuonna 2009. Vaikka ALKU-hankkeen tavoitteissa painotettiin asiakaslähtöisyyttä ja toiminnallisuutta, valmistelussa pääpaino oli hallintorakenteiden tarkastelussa ja tehtävien kohdentamisessa. Osin tähän oli syynä tiukka aikataulu. Vuoden 2019 voimaan tulevan uuden aluehallinnon rakentamiseen on käytössä enemmän aikaa. Aika kannattaa käyttää hyödyksi keskittymällä huolelliseen valmisteluun ja muutosjohtamiseen sekä valtioneuvoston että alueiden tasolla. Valmistelussa tulee ottaa oppia aiemmasta ja välttää aiemmin tehtyjä virheitä. Aluehallinnon uudistamisen vaikutukset -esiselvityksen (AHMA) havainnot pohjustavat osaltaan vuosina 2016-2017 toteutettavaa, valtioneuvoston kanslian tutkimussuunnitelmasta rahoitettavaa tutkimushanketta Miten aluekehittämisjärjestelmä sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen palveluiden asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus huomioidaan kaavaillussa aluehallintouudistuksessa?