Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän muistio
opetus- ja kulttuuriministeriö
11.12.2014
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:25
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-322-4Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 18.12.2013 työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksensa vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoitusjärjestelmän muutostarpeista sekä ehdotusten kustannusvaikutuksista. Työryhmän asettamisen taustalla oli hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, jonka mukaan. myös vapaassa sivistystyössä toteutetaan rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä selkeyttää ja ajantasaistaa rahoituksen määräytymisperusteet. Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi tulee määritellä vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot.
Työryhmä asetti jaostot oppilaitosmuotokohtaisia selvityksiä varten.
Työryhmä esittää, että
- Vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen toteutetaan ylläpitäjälähtöisesti. Ministeriö arvioi, että ylläpitämislupien edellyttämät taloudelliset edellytykset täyttyvät myös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon jälkeen.
- Rahoituksen ennakoitavuutta parannetaan kiintiöimällä opintokeskusten valtionosuus ja valtaosa kansalaisopistojen ja kansanopistojen valtionosuudesta. Kesäyliopistojen kohdalla kiintiöintiin ei ole tarvetta.
- Kansalaisopistojen 15 % asukastiheyslisästä luovutaan. Kansanopistojen rahoituksen porrastuksia ajantasaistetaan ja luovutaan yksikköhintaan tehtävistä vähennyksistä.
- Nykyisin käytössä olevat valtionavustuslajit säilytetään. Kansalaisopistojen valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde säilytetään ennallaan, mutta muilla oppilaitosmuodoilla avustusrahoitusta siirretään valtionosuusrahoitukseen.
- Etäopetuksen hinta on kaikissa oppilaitosmuodoissa sama kuin lähiopetuksen hinta. Kansanopistoilla otetaan valtionosuusperusteena käyttöön työssäoppiminen. Kansanopistojen vähintään 8 viikon mittaisissa koulutuksissa sekä etäopetusta ja työssäoppimista sisältävissä koulutuksissa tulee olla opetussuunnitelma. Kansanopistojen yhtenäisen opintojakson vähimmäispituus on 10 tuntia.
- Opintokeskusten erillisestä opintokerhosuoritteesta luovutaan ja siirretään nykyisin käytössä oleva rahoitus opintotoiminnan valtionosuuteen.
- Opetushallinnon vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksella järjestettävä maahanmuuttajien omaehtoinen kotoutumiskoulutus tulisi resursoida siten, että koulutuksesta ei tarvitse periä opiskelijamaksuja. Rahoitusjärjestelmän muutokset tulisivat voimaan vuoden 2016 alusta ja rakenteellista kehittämistä koskevat mahdolliset vaikutukset ylläpitämislupiin vuoden 2017 alusta.
Esityksillä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia lukuun ottamatta maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumiskoulutusta koskevaa ehdotusta, joka vuoden 2014 tasossa lisäisi rahoitustarvetta 5,1 milj. euroa.
Työryhmä asetti jaostot oppilaitosmuotokohtaisia selvityksiä varten.
Työryhmä esittää, että
- Vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen toteutetaan ylläpitäjälähtöisesti. Ministeriö arvioi, että ylläpitämislupien edellyttämät taloudelliset edellytykset täyttyvät myös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon jälkeen.
- Rahoituksen ennakoitavuutta parannetaan kiintiöimällä opintokeskusten valtionosuus ja valtaosa kansalaisopistojen ja kansanopistojen valtionosuudesta. Kesäyliopistojen kohdalla kiintiöintiin ei ole tarvetta.
- Kansalaisopistojen 15 % asukastiheyslisästä luovutaan. Kansanopistojen rahoituksen porrastuksia ajantasaistetaan ja luovutaan yksikköhintaan tehtävistä vähennyksistä.
- Nykyisin käytössä olevat valtionavustuslajit säilytetään. Kansalaisopistojen valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde säilytetään ennallaan, mutta muilla oppilaitosmuodoilla avustusrahoitusta siirretään valtionosuusrahoitukseen.
- Etäopetuksen hinta on kaikissa oppilaitosmuodoissa sama kuin lähiopetuksen hinta. Kansanopistoilla otetaan valtionosuusperusteena käyttöön työssäoppiminen. Kansanopistojen vähintään 8 viikon mittaisissa koulutuksissa sekä etäopetusta ja työssäoppimista sisältävissä koulutuksissa tulee olla opetussuunnitelma. Kansanopistojen yhtenäisen opintojakson vähimmäispituus on 10 tuntia.
- Opintokeskusten erillisestä opintokerhosuoritteesta luovutaan ja siirretään nykyisin käytössä oleva rahoitus opintotoiminnan valtionosuuteen.
- Opetushallinnon vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksella järjestettävä maahanmuuttajien omaehtoinen kotoutumiskoulutus tulisi resursoida siten, että koulutuksesta ei tarvitse periä opiskelijamaksuja. Rahoitusjärjestelmän muutokset tulisivat voimaan vuoden 2016 alusta ja rakenteellista kehittämistä koskevat mahdolliset vaikutukset ylläpitämislupiin vuoden 2017 alusta.
Esityksillä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia lukuun ottamatta maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumiskoulutusta koskevaa ehdotusta, joka vuoden 2014 tasossa lisäisi rahoitustarvetta 5,1 milj. euroa.