Rikosprosessin tarkistaminen. Työryhmän loppumietintö
oikeusministeriö
25.11.2003
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 2003:11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-158-6
http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-158-6
Tiivistelmä
Mietinnössä ehdotetaan rikosasioiden käsittelyä käräjäoikeudessa koskevien säännösten tarkistamista.
Käyttöön otettaisiin kirjallinen, summaarinen rikosprosessi tunnustettuja tekoja varten. Rikosjuttu voitaisiin ratkaista tuomioistuimessa ilman pääkäsittelyä. Tuomio perustuisi kirjalliseen oikeudenkäyntiaineistoon. Menettelyn käyttämisen edellytyksenä olisi syytetyn nimenomainen suostumus sekä tunnustus. Epäillystä rikoksesta ei saisi olla säädetty ankarampaa rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta. Vuotta pitempää vankeusrangaistusta ei voitaisi tässä kansliakäsittelyssä tuomita.
Pääkäsittelyjen peruuntumisten vähentämiseen ja peruutuksista johtuvien haittojen pienentämiseen pyritään useilla erilaisilla keinoilla. Säännöksiä muutettaisiin mm. siten, että pääkäsittelyssä voitaisiin tietyin edellytyksin kuulla vastaajan poissaolosta huolimatta todistajaa tai muuta henkilöä. Jo kuultua henkilöä ei jatkokäsittelyssä enää kuultaisi uudelleen, ellei vastaajalla ole ollut laillista syytä poissaoloon tai tuomioistuin harkitse tätä erityisestä syystä tarpeelliseksi.
Jatkokäsittelyn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ehdotetaan pääkäsittelyn lykkäämisaikojen pidentämistä. Nykyinen pääsääntöinen 14 päivän määräaika pidennettäisiin 30 päivään ja erityiseen syyhyn perustuva 45 päivän määräaika 60 päivään. Keskitysperiaatetta lievennettäisiin myös siten, että jos pääkäsittelyä on jatkettava perättäisinä päivinä, asiaa olisi käsiteltävä vähintään kahtena arkipäivänä viikossa nykyisen kolmen arkipäivän sijasta. Alle 18- vuotiaiden vastaajien kohdalla pääkäsittely olisi ehdotuksen mukaan toimitettava viimeistään 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta.
Tuomioistuimen tuotavaksi määrätty henkilö saataisiin ottaa säilöön, jos hänen käyttäytymisensä perusteella olisi aihetta olettaa, ettei häntä muutoin saada istuntoon. Vapaudenmenetys kuljetusaikoineen saisi kestää enintään viisi vuorokautta. Sääntely, jonka mukaan vastaaja voidaan tietyin edellytyksin määrätä tuotavaksi ensimmäiseen istuntoon, ehdotetaan ulotettavaksi todistajiin ja muihin todistelutarkoituksessa kuultaviin henkilöihin.
Teknisten apuvälineiden käytön lisäämiseksi ehdotetaan, että valmisteluistunto voitaisiin pitää puhelimitse tai käyttäen muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa. Asianomistajan yksityisoikeudelliset vaatimukset voitaisiin tuomioistuimen pyynnöstä toimittaa esimerkiksi puhelimitse tuomioistuimeen. Vangitsemisjutut voitaisiin käsitellä käyttäen videoneuvottelua.
Asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön määräämisen käyttöalaa laajennettaisiin. Vastaajan mielentilan tutkimista koskevaan sääntelyyn tehtäisiin muutos, jonka mukaan tuomioistuimen olisi, ennen kuin se määrää vastaajan mielentilan tutkittavaksi, erikseen ratkaistava kysymys siitä, onko vastaaja syyllistynyt syytteen mukaiseen tekoon. Tuomioistuin voisi tietyin edellytyksin määrätä mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan aikana.
Käyttöön otettaisiin kirjallinen, summaarinen rikosprosessi tunnustettuja tekoja varten. Rikosjuttu voitaisiin ratkaista tuomioistuimessa ilman pääkäsittelyä. Tuomio perustuisi kirjalliseen oikeudenkäyntiaineistoon. Menettelyn käyttämisen edellytyksenä olisi syytetyn nimenomainen suostumus sekä tunnustus. Epäillystä rikoksesta ei saisi olla säädetty ankarampaa rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta. Vuotta pitempää vankeusrangaistusta ei voitaisi tässä kansliakäsittelyssä tuomita.
Pääkäsittelyjen peruuntumisten vähentämiseen ja peruutuksista johtuvien haittojen pienentämiseen pyritään useilla erilaisilla keinoilla. Säännöksiä muutettaisiin mm. siten, että pääkäsittelyssä voitaisiin tietyin edellytyksin kuulla vastaajan poissaolosta huolimatta todistajaa tai muuta henkilöä. Jo kuultua henkilöä ei jatkokäsittelyssä enää kuultaisi uudelleen, ellei vastaajalla ole ollut laillista syytä poissaoloon tai tuomioistuin harkitse tätä erityisestä syystä tarpeelliseksi.
Jatkokäsittelyn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ehdotetaan pääkäsittelyn lykkäämisaikojen pidentämistä. Nykyinen pääsääntöinen 14 päivän määräaika pidennettäisiin 30 päivään ja erityiseen syyhyn perustuva 45 päivän määräaika 60 päivään. Keskitysperiaatetta lievennettäisiin myös siten, että jos pääkäsittelyä on jatkettava perättäisinä päivinä, asiaa olisi käsiteltävä vähintään kahtena arkipäivänä viikossa nykyisen kolmen arkipäivän sijasta. Alle 18- vuotiaiden vastaajien kohdalla pääkäsittely olisi ehdotuksen mukaan toimitettava viimeistään 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta.
Tuomioistuimen tuotavaksi määrätty henkilö saataisiin ottaa säilöön, jos hänen käyttäytymisensä perusteella olisi aihetta olettaa, ettei häntä muutoin saada istuntoon. Vapaudenmenetys kuljetusaikoineen saisi kestää enintään viisi vuorokautta. Sääntely, jonka mukaan vastaaja voidaan tietyin edellytyksin määrätä tuotavaksi ensimmäiseen istuntoon, ehdotetaan ulotettavaksi todistajiin ja muihin todistelutarkoituksessa kuultaviin henkilöihin.
Teknisten apuvälineiden käytön lisäämiseksi ehdotetaan, että valmisteluistunto voitaisiin pitää puhelimitse tai käyttäen muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa. Asianomistajan yksityisoikeudelliset vaatimukset voitaisiin tuomioistuimen pyynnöstä toimittaa esimerkiksi puhelimitse tuomioistuimeen. Vangitsemisjutut voitaisiin käsitellä käyttäen videoneuvottelua.
Asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön määräämisen käyttöalaa laajennettaisiin. Vastaajan mielentilan tutkimista koskevaan sääntelyyn tehtäisiin muutos, jonka mukaan tuomioistuimen olisi, ennen kuin se määrää vastaajan mielentilan tutkittavaksi, erikseen ratkaistava kysymys siitä, onko vastaaja syyllistynyt syytteen mukaiseen tekoon. Tuomioistuin voisi tietyin edellytyksin määrätä mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan aikana.