Selvitys hyvistä yhdistyskäytännöistä. Yhteenveto kevään 2015 verkkokeskustelusta
oikeusministeriö
12.05.2015
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisu 32/2015This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-460-0Tiivistelmä
Eri alojen järjestöillä on omia hyvää hallintotapaa koskevia suosituksia ja ohjeita. Koko yhdistyskenttää koskevaa hyvän hallinnon ohjetta ei kuitenkaan ole saatavana. Yhdistyskentän hyvän hallintotavan yhtenäistäminen ja kehittäminen helpottaa yhdistysten jäsenten osallistumista, selventää hallituksen jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden asemaa sekä helpottaa yhdistysten toimintaa. Yleisölle avoimessa verkkokeskustelussa 2.3–12.4.2015 kerättiin tietoja ja arvioitiin ehdotuksia yhdistysten hyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Oikeusministeriö valmisteli ja toteutti verkkokeskustelun yhdessä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE), Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE), Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n (VALO), Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n, Luonto-Liiton, Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n ja Kepa ry:n kanssa. Yhdistyksen jäsenet ja yhdistyksen kokous. Verkkokeskustelussa esitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla yhdistyksen jäsenten osallistumista yhdistyksen kokouksiin (mm. kokouskutsun toimittaminen, kokousasiakirjojen toimittaminen, kokousajan ja -paikan valinta, kokouksien valmistelu) ja päätöksentekoon (mm. etäkokousten järjestäminen) voidaan edistää. Keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että riittävän tarkoilla ja erilaisten yhdistysten tarpeet huomioivilla suosituksilla voidaan käytännössä helpottaa yhdistyksen jäsenten päätöksentekoa. Yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen hallituksen toimintaa voidaan helpottaa ainakin hallituksen päätöksentekovaatimuksia ja etäkokouksen järjestämistä koskevilla suosituksilla. Yhdistyksen toiminnan arvioinnin ja kehittämisen osalta hyvänä lähtökohtana pidettiin, että ainakin yhdistyksen toiminnan suuntaviivat ja keskeiset tavoitteet on esitettävä jäsenten hyväksyttäväksi. Johtava toimihenkilö. Keskustelussa esitettiin, että yhdistyksen työntekijöiden hyvinvoinnissa on parantamista. Tätä voidaan edistää myös johtavan toimihenkilön tehtävien ja vastuiden riittävän tarkalla määrittelyllä. Keskustelua käytiin myös johtavasta toimihenkilöstä käytettävästä nimikkeestä (toimitusjohtaja, toiminnanjohtaja, pääsihteeri).