Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ 2007). Aiesopimuksen seuranta 2010
liikenne- ja viestintäministeriö
2010
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-154-7Tiivistelmä
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) aiesopimus on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n välille 27.8.2008. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja Helsingin seudun liikenne (HSL) ovat yhteistyössä laatineet katsauksen aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden toteutumisesta.Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) aiesopimukseen kirjatut toimenpiteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet tai edenneet hyvin. Osa toimenpiteistä on kuitenkin määritelty hyvin yleispiirteisellä tasolla, mikä vaikeuttaa niiden edistymisen arviointia. Jatkossa aiesopimuksia laadittaessa kaikki kehittämistoimet tulisikin hankkeistaa riittävän konkreettiselle tasolle.
Aiesopimuksen seurannan perusteella on nähtävissä, että yhdyskuntarakenteen kehitys on ollut kestävän liikkumisen näkökulmasta lievästi myönteistä. Tähän on vaikuttanut mm. raideliikenteen kehittäminen. Pääkaupunkiseudun kasvu on sijoittunut kestävän liikkumisen kannalta keskimäärin hyvin.
Jatkossa liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteys maankäytön kehittämiseen on tarpeen ottaa huomioon konkreettisemmin ja tavoitteellisemmin. Vaihtoehtoina ovat maankäytön ja liikenteen yhteiset aiesopimukset, joihin asetettaisiin konkreettiset määritelmät toteutuksen seurannalle. Joukkoliikenteen palvelutason kehittymisen arvioimisen kannalta olisi jatkossa hyvä määrittää tavoiteltu joukkoliikenteen palvelutaso ja myös tavoiteltava joukkoliikenteen käyttökustannusten rahoitustaso.
Aiesopimuksen seurannan perusteella on nähtävissä, että yhdyskuntarakenteen kehitys on ollut kestävän liikkumisen näkökulmasta lievästi myönteistä. Tähän on vaikuttanut mm. raideliikenteen kehittäminen. Pääkaupunkiseudun kasvu on sijoittunut kestävän liikkumisen kannalta keskimäärin hyvin.
Jatkossa liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteys maankäytön kehittämiseen on tarpeen ottaa huomioon konkreettisemmin ja tavoitteellisemmin. Vaihtoehtoina ovat maankäytön ja liikenteen yhteiset aiesopimukset, joihin asetettaisiin konkreettiset määritelmät toteutuksen seurannalle. Joukkoliikenteen palvelutason kehittymisen arvioimisen kannalta olisi jatkossa hyvä määrittää tavoiteltu joukkoliikenteen palvelutaso ja myös tavoiteltava joukkoliikenteen käyttökustannusten rahoitustaso.