Ehdotus laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin 1.1.2019 alkaen

Abstract

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 29.6.2016 työryhmän selvittämään ja laatimaan ehdotuksen laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin. Työryhmä on työnsä aikana käsitellyt eri mahdollisuuksia työllistymisen laadullisen ulottuvuuden mittaamiseksi. Näitä ovat Tilastokeskuksen työllistymisen ammattitietoon pohjautuvat tiedot, palkkaukseen liittyvät tiedot sekä korkeakoulujen omana tiedonkeruunaan keräämät valmistuneiden uraseurantaa koskevat tiedot. Nykyinen työllistymisen rahoituskriteeri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleissa korvattaisiin työllistymisen laadullisen ulottuvuuden sisältävällä kriteerillä. Työllistymisen suhteellinen osuus kokonaisrahoituksesta säilyisi kuitenkin ennallaan sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden että yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta. Ammattikorkeakoulujen rahoituslaskennassa huomioitaisiin jatkossa myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden vastaukset. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen esitetään lisättäväksi yliopistojen rahoitusmalliin 1 % osuudella kokonaisrahoituksesta. Rahoitusosuus siirrettäisiin tohtorin tutkinnon suorittaneiden rahoitustekijästä. Työryhmä esittää korkeakoulujen uraseurantakyselyjen tuottamien tietojen käyttämistä rahoituksen laskennassa. Työryhmä on valinnut uraseurantakyselyihin pohjautuen indikaattorit laadullisen työllistymisen mittaamiseksi. Ehdotettavat, rahoituksen laskentaan vaikuttavat indikaattorit mittaavat tutkinnon suorittaneen henkilön tyytyväisyyttä saamaansa korkeakoulutukseen, mahdollisuuksia hyödyntää korkeakoulussa hankittua osaamista työelämässä, työn vaativuutta suhteessa saatuun korkeakoulutukseen sekä korkeakoulutuksen merkitystä osaamisen kehittämisessä. Sekä vastaajien antamat arviot että vastaajien määrä vaikuttavat rahoitukseen. Työryhmä ehdottaa, että korkeakoulut siirtyvät keräämään tietoa vuosittain uraseurantakyselyillä nykyisen kahden vuoden välein tapahtuvan tiedonkeruun sijaan. Lisäksi työryhmä tekee kehittämisehdotuksia uraseurantakyselyjen kehittämiseksi. Raporttiin sisältyy lausuma