Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus

Abstract

Oikeusministeriö asetti 24.5.2016 työryhmän, jonka tehtävä oli syyttäjälaitoksen organisaation ja toiminnan kehittämisestä laaditun selvityksen, siitä saadun lausuntopalautteen ja oikeusministeriön linjausten perusteella valmistella syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) ja siihen liittyvien asetusten muutokset siten, että syyttäjälaitos tulevaisuudessa toimisi yhtenä virastona jakautuen neljään alueelliseen yksikköön. Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston asemaan uudistuksella ei ollut tarkoitus tehdä muutoksia.

Työryhmä on valmistellut uuden lain Syyttäjälaitoksesta, joka kumoaisi nykyisen syyttäjälaitoksesta annetun lain sekä tämän lain nojalla annetut asetukset.

Lakiehdotuksen mukaan syyttäjälaitos toimisi yhtenä virastona, jonka nimeksi tulisi Syyttäjälaitos. Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänvirastojen toiminta itsenäisinä virastoina lakkaisi. Syyttäjälaitos jakautuisi hallinnollisesti valtakunnansyyttäjän kansliaan ja viiteen syyttäjäalueeseen. Valtakunnansyyttäjän kanslia hoitaisi keskushallinnon tehtäviä ja syyttäjäalueet vastaisivat alueellisesti rikosvastuun toteuttamisesta. Valtakunnansyyttäjä johtaisi virastoa ja valtakunnansyyttäjän kansliaa. Valtakunnansyyttäjän asema ylimpänä syyttäjänä ja syyttäjien esimiehenä säilyisi. Samoin säilyi valtakunnansyyttäjän devoluutio- ja substituutio-oikeus.

Kihlakunnansyyttäjän virkanimike vaihtuisi aluesyyttäjäksi. Uutena virkanimikkeenä olisi myös erikoissyyttäjä.

Syyttäjäalueen päällikkönä toimiva johtava aluesyyttäjä nimitettäisiin virkaansa enintään viiden vuoden määräajaksi.

Lisäksi lakiin otettaisiin eräitä muita syyttäjän toimintaa ja toimivaltuuksia koskevia säännöksiä sekä nimittämis- ja kelpoisuusvaatimuksia koskevat säännökset. Valtakunnansyyttäjän oikeutta antaa henkilölle syyttäjävaltuudet rajattaisiin aiemmasta. Varalla olevalle syyttäjälle annettaisiin oikeus ryhtyä toimenpiteisiin toisen syyttäjän toimivaltaan kuuluvassa asiassa, mikäli asia ei siedä viivytystä.

Työryhmä päätyi toimeksiannosta poiketen esittämään myös Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston nimen muuttamista Ahvenanmaan syyttäjäalueeksi. Ahvenanmaan aseman säilyttäminen itsenäisenä maakunnansyyttäjänvirastona valtakunnallisen viraston osana ei ole perusteltavissa. Työryhmän näkemyksen mukaan on välttämätöntä muodostaa Ahvenanmaasta oma syyttäjäalueensa sen sijaan, että valtakunnassa toimisi kaksi erillistä itsenäistä syyttäjänvirastoa tai että Ahvenanmaa säilyisi itsenäisenä virastona toisen itsenäisen viraston osana. Muodostamalla Ahvenanmaasta oma syyttäjäalueensa, pystyy se parhaiten säilyttämään toimintansa omat erityispiirteet

Justitieministeriet tillsatte den 24 maj 2016 en arbetsgrupp med uppgift att utifrån en utredning om utvecklande av åklagarväsendets organisation och verksamhet, responsen på utredningen och justitieministeriets riktlinjer bereda ändringar av lagen om åklagarväsendet (439/2011) och de förordningar som har samband med den så att åklagarväsendet i framtiden utgör ett enda ämbetsverk som är indelat i fyra regionala enheter. Reformen avsåg inte att ändra den ställning som landskapsåklagarämbetet i landskapet Åland har.

Arbetsgrupp en har berett en ny lag om Åklagarväsendet som ska upphäva den gällande lagen om åklagarväsendet och de förordningar som utfärdats med stöd av den.

Enligt lagförslaget ska åklagarväsendet utgöra ett enda ämbetsverk som ska heta Åklagarväsendet. Riksåklagarämbetets och åklagarämbetenas verksamhet som självständiga ämbetsverk ska upphöra. Åklagarväsendet ska administrativt sett delas in i riksåklagarens kansli och fem åklagardistrikt. Riksåklagarens kansli sköter centralförvaltningens uppgifter och åklagar distrikten svarar för att straffansvaret förverkligas på regional nivå. Ämbetsverket och riksåklagarens kansli leds av riksåklagaren. Riksåklagarens ställning som högsta åklagare och chef för åklagarna kvarstår. Likaså förblir riksåklagarens devolutions- och substitutionsrätt oförändrad.

Tjänstebeteckningen häradsåklagare ändras till distriktsåklagare. En nytillkommen tjänstebeteckning är specialiståklagare.

Ledande distriktsåklagaren, som är chef för åklagardistriktet, ska utnämnas till sin tjänst för en tidsperiod på högst fem år.

Dessutom ska det i lagen tas in vissa andra bestämmelser om åklagarens verksamhet och befogenheter samt bestämmelser om utnämning och behörighetskrav. Riksåklagarens rätt att bevilja en person åklagarbefogenheter ska begränsas. En åklagare som står i beredskap ska ges rätt att vidta åtgärder i ett ärende som hör till en annan åklagares behörighet, om ärendet inte tål uppskov.

Arbetsgruppen beslutade med avvikelse från sitt uppdrag att föreslå att också namnet på landskapsåklagarämbetet i landskapet Åland ändras så att det blir Ålands åklagardistrikt. Att landskapsåklagarämbetet i landskapet Åland bevaras som ett självständigt landskapsåklagarämbete som i sin tur utgör en del av ett nationellt ämbetsverk är inte motiverat. Enligt arbetsgruppen är det nödvändigt att Åland utgör ett eget åklagardistrikt i stället för att det i riket finns två separata självständiga åklagarämbeten eller att landskapsåklagarämbetet i landskapet Åland förblir ett självständigt ämbetsverk som utgör en del av ett annat självständigt ämbetsverk. Att Åland utgör ett eget åklagardistrikt ger Åland de bästa möjligheterna att bevara särdragen i sin verksamhet.